• Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Kulttuuripalvelut

Esillä nyt:

ONNEA ROVANIEMI - 60 -vuotta kaupunkina

Arktikum_nettisivut_Onnea Rovaniemi 60.jpg

Rovaniemen kauppalanhallitus oli esittänyt huhtikuussa 1959 Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkoselle Rovaniemen kauppalan muuttamista vuoden 1960 alusta kaupungiksi. Kesäkuussa Kekkonen allekirjoitti perustamisasiakirjan, ja niin syksyn tullessa alettiin järjestellä juhlallisuuksia. Uudenvuoden yönä 1960 juhlistettiin uutta kaupunkia mm. räiskyvällä ilotulituksella. 

***
Toisen maailmansodan päätyttyä Rovaniemi oli käytännössä lähes täysin tuhoutunut. Jälleenrakennusaika oli vilkasta niin materiaalisesti kuin henkisesti. Kulttuurielämän, talouden, liikenteen, sosiaali- ja terveysalan laitosten ja koululaitosten kasvu nosti Rovaniemen kauppalan raunioista ja tuhkasta kukoistavaksi Lapin läänin keskukseksi. Kaupungiksi nimittäminen oli osa pitkään jatkunutta kehityskulkua.  

Kaupunkikuva muuttui 1960-luvulla vauhdilla. Erityisesti 15 km Rovaniemeltä etelään rakennetun Valajaskosken voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1960 vaikutti kaupunkikuvaan nostamalla  vesistöjen pintoja keskustassa ja lähialueilla. Myös E4-tie siltoineen vuonna 1967 muutti maisemaa voimakkaasti. Uuden nopeahkon elementtirakentamisen myötä nousivat ensimmäiset lähiöt, erityisesti Korkalovaaraan rakennettiin kerrostaloja. Nopeasti sodan jälkeen kyhättyjen vaatimattomien hökkeleiden rinnalle nousseet rakennukset korostivat uuden ja vanhan rakennustyylin valtavaa eroa. Kontrasti esimerkiksi Sahanperän vaatimattomien puutalojen ja uuden kaupunkimaisen arkkitehtuurin välillä oli suuri. 

Muista samankokoisista kaupungeista Rovaniemen erotti jo 1960-luvulla - ja yhä edelleen -  sen kansainvälisyys. Turistit ja matkailijat, kokous- ja konferenssivieraat, kansainväliset opiskelijat ja korkea-arvoiset valtiovieraat ovat olleet tuttu näky kaupunkikuvassa jo vuosikymmenten ajan. Rovaniemi on myös tunnettu urheilukaupunkina varsin pitkään.

Lapin maakuntamuseo muistaa ja onnittelee 60-vuotiasta kaupunkia pienoisnäyttelyllä, johon on koottu kuvia 1960-luvun taitteen muuttuvasta kaupungista ja sen tunnelmista. Näyttely on esillä Lapin maakuntamuseon näyttelytiloissa 20.12.2019 - 22.3.2020. 

Kuva:Lauri Alanärä, Lapin maakuntamuseo. 

 

***

 

AAPA - Pohjoisten soiden kiehtova elämä

 

Esillä 10.4.2019 - 26.1.2020

 

Aapa - pohjoisten soiden kiehtova elämä on Lapin maakuntamuseon omaa tuotantoa oleva erikoisnäyttely, joka nimensä mukaisesti kertoo erityisesti Lapin soista ja niiden monimuotoisesta ja kiehtovasta elämästä. Näyttelyssä matkataan sekä vuosimiljoonien taakse pohjoisten soiden syntyyn että ennustetaan niiden tulevaisuutta suhteessa ilmastonmuutokseen. Soiden rikasta kasvistoa ja eläimistöä esitellään valokuvien ja museon omien kokoelmanäytteiden avulla. Näyttelyssä kerrotaan myös soiden arkeologisista löydöistä ja kulttuurihistoriasta.  

Lapissa suot ovat keskeinen maisemallinen elementti. Esimerkiksi Lapin eteläisissä osissa suot kattavat yli puolet pinta-alasta, joten soilta ei kukaan lappilainen tai Lapissa retkeilevä voi välttyä. Soilla kulkemista kesäaikaan on perinteisesti kartettu, eikä vähiten vertaimevien hyönteisten paljouden vuoksi. Suot on myös nähty arvottomina joutomaina, joita on raivokkaasti kuivatettu metsän kasvun parantamiseksi.

Toisaalta suot ovat myös eränkävijöiden aarreaittoja. Soilta voi hyvinä hillavuosina kerätä eräsäkettäin arvokkainta marjaamme, sekä muita marjoja kuten karpaloa tai juolukkaa. Aapasoiden rimmikot ovat hanhien elinympäristöä ja reunusrämeet ovat tärkeitä soiden ainoalle ympärivuotiselle linnulle, riekolle. Ojittamaton suo on kuin suuren järven selkä tai tunturimaasto: hitaasti muuttuva ja alkuperäinen.

  

Näyttelyä varten kuvattiin kesällä 2018 lyhytelokuva, jossa esitellään viiden erityyppisen lappilaisen suon maisemaa ja eliöstöä. Kävijät voivat nauttia myös Viiankiaavan avarasta maisemasta ja soiden äänimaailmasta.

 

Näyttelyn tarkoitus on esitellä soiden luontoa ja kulttuurihistoriaa uusimman tieteellisen tutkimuskirjallisuuden ja museon kokoelmien pohjalta. Näyttely kertoo soiden elämästä ja luontaisesta vaihtelusta tavalla, joka sopii niin ulkomaiselle turistille kuin luonnosta kiinnostuneelle kotimaiselle kävijälle. Näyttelyssä on panostettu etenkin sellaisen suoluonnon esittelyyn, josta harva on edes ollut tietoinen.  

 

Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan näyttelyjulkaisun (julkaistu 12.11.2019):
AAPA_Pohjoisten soiden kiehtova elämä_LMM julkaisuja 20_11.11.2019_KANSI.jpg

 

 ***

 

Menneisyyden merkit - Avain Lapin maisemaan

Menneisyyden merkit –näyttely kertoo monipuolisesti Lapin geologiasta ja auttaa ymmärtämään miten pohjoisen kiehtova maisema on syntynyt.
Geologia tutkimuskeskuksen (GTK) tekemässä näyttelyssä voi tutustua jääkauden seurauksena syntyneisiin jälkiin maisemassa, kuten harjuihin ja muinaisrantoihin tai vielä vanhempiin tapahtumiin kuten kallioperän syntyyn tai Lapin vanhimpaan fossiiliin stromatoliittiin. Lisäksi esillä on näytteitä niin korukivistä, rakennuskivistä kuin erilaisista malmeista.
Menneisyyden merkit –näyttelyn löydät Arktikumin käytävältä.

 

***
Näyttelyistä lisätietoja:
Näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto 
Lapin maakuntamuseo

tuija.alariesto(at)rovaniemi.fi
puh. 040 734 1060

Museo Facebookissa
badge.png
Yhteystiedot
Lapin maakuntamuseo
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi

Arktikum-talon info
puh. 016 322 3260

Lapin maakuntamuseo
puh. 016 322 8589