Kiinnostus kansallispukuja kohtaan vaihtelee ja on jälleen selvässä kasvussa, mutta rovaniemeläisen Kourin suvun naisille Asta-mummon täysin itse tekemä Rovaniemen oma kansallispuku on aina ollut todellinen aarre.
- Puvun teko oli ollut mummon pitkäaikainen haave, joka lykkääntyi töiden vuoksi. Hän oli muun muassa kassanhoitajana Rovaniemen kauppalan talolla eli nykyisessä Arctic Light Hotellin talossa, mutta eläköityi virastaan apulaiskamreerina Lapin vesipiirin vesitoimistosta 1.1.1988. Puvun teon hän aloitti siis 80-luvulla, kertoo Asta-mummon lapsenlapsi Marika Tiikkaja.
Eläkkeelle jäätyään Asta päämäärätietoisesti saattoi haaveensa loppuun ja puku valmistui Rovaniemen Kalevalaisten Naisten ohjeita tarkasti noudattaen. Puvussa on villakankainen hame ja villaliivi solkineen sekä pystykauluksinen, valkoinen puuvilla-pellavainen paita, esiliina, taskulaukku, tykkimyssy ja vyöllisinä perinteisesti kannetaan avaimet eli avainkokka tai emännänavain. Kokonaisuuteen kuuluvat myös pukuun sopivat mustat nauhakengät.
- Mummo on tehnyt puvun alusta alkaen itse. Se oli vuosien urakka. Myös paksummasta villalangasta olevat osat hän on tehnyt itse kangaspuissa. Jopa lankoja hän värjäsi itse pukua varten.
Puku valmistui 1980-luvun lopulla, mutta ei päässyt heti valmistuttuaan käyttöön, sillä siitä puuttui olennainen osa: tykkimyssy.
- Äitini aina muistelee, että mummo etsi tätä myssyä pitkään ja hartaasti, jotta löysi juuri oikeanlaisen, tarkasti valmistetun ja sopivan. Myssyn löydyttyä puku pääsi käyttöön. Itse muistan sen muutamana juhlapäivänä mummon päällä. Hän piti pukua myös kesäjuhlilla sekä Marjetanpäivillä, jotka vietetään kesäisin Pöykkölän kotiseutumuseolla.
Sukujen mailla
Asta-mummo oli omaa sukua Hiukka ja kotoisin Rovaniemen Nivankylästä. Pappa Aatu Kouri puolestaan oli rovaniemeläistä maanviljelijä-sukua. Näillä suvun mailla Marika asustelee perheineen tälläkin hetkellä.
- Minun kaksi tytärtäni asuu ainakin viidennessä polvessa tässä samalla törmällä. Citymarketin takana on edelleen papan veljen aloittama kuusitarha. Papan isä eli minun äidinisänisä Hermanni Kouri on tässä viljellyt maita ja pitänyt karjaa, sillä silloin tila on ulottunut tästä rantatörmältä pohjoisen suuntaan parikin kilometriä. Maakaistale tästä rantatörmältä sitten myytiin Hermannin ja Kaisa Kourin toimesta isoisälleni Aatulle 50-luvun lopulla. Jäljemmin muille perillisille jaettiin muut osat Hermannin ja Kaisan maista ja muusta omaisuudesta, kertoo Marika.
Hänen äitinsä Anitra Kouri puolestaan asuu myös vanhoilla oman suvun mailla, Kourinkujalla. Se sijaitsee Marikan talosta linnuntietä vajaan puolen kilometrin päässä. Siinä on aivan lähettyvillä edelleen Hermanni Kourin kotitalo sekä vanha navettarakennus.
- Nyt sitten asutaan perheeni kanssa tässä mummon ja papan entisellä viljelymaalla. Itsekin muistan, kun tässä oli vielä pottupelto!
Mikä?
Perinteinen Rovaniemen seudun puku. Puku kuuluu tällä hetkellä Asta Kourin perikunnalle.
Marika Tiikkaja os. Matikainen (s. 1983) sekä hänen vuosina 2013 ja 2015 syntyneet tyttärensä.
Tekijä Marikan mummo Asta Kouri (s. 1930, k. 2021, os. Hiukka).
Marika Tiikkajan äiti Anitra Kouri (s. 1959)
Lue lisää Rovanieen puvusta:
https://kansallispuvussa.com/rovaniemi/
Rovaniemi isännöi Valtakunnallisia kotiseutupäiviä Rovaniemi-viikon yhteydessä perjantaista sunnuntaihin 9.—11. syyskuuta. Tuolloin koko laaja kaupunki juhlii juuriaan, moninaista kulttuuriaan, historiaansa ja asukkaitaan.
Tutustu tapahtumaan: www.rovaniemi.fi/Kotiseutupaivat
