Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin – mistä siinä on kyse?

Julkaistu 23.6.2021 14:29

Uudistus koskee kaikkia, jotka käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja eli asioivat esimerkiksi terveysasemilla, hammashoidossa, neuvolassa, sairaaloissa, tai ovat ikäihmisten palvelujen piirissä.

terveyskeskus_06.jpg

(juttu päivitetty 27.8.2021)

Vuosia valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus hyväksyttiin eduskunnassa 23.6.2021. Tässä jutussa vastataan kysymyksiin siitä, mistä jättiuudistuksessa on kyse tavallisen rovaniemeläisen kannalta. 

Miksi tavallisen kansalaisen pitäisi olla kiinnostunut sote-uudistuksesta? 
Kyseessä on historiallinen yhteiskunnallinen uudistus, jossa pannaan uusiksi koko Suomen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Uudistus koskee kaikkia, jotka käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja eli asioivat esimerkiksi terveysasemilla, hammashoidossa, neuvolassa, sairaaloissa, tai ovat ikäihmisten palvelujen piirissä.

Mikä uudistuksessa muuttuu nykyiseen verrattuna?
Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit. Uudistuksen myötä palvelujen tuottamisesta vastaa 21 hyvinvointialuetta (ts. maakuntaa), joista Lapin hyvinvointialue on yksi. Hyvinvointialue voi tuottaa palvelut itse tai ostaa niitä yksityisiltä palveluntuottajilta tai järjestöiltä. 

Lapin hyvinvointialueen muodostavat Lapin maakunnan kunnat. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit lakkaavat olemasta. 

Hyvinvointialue vastaa uudistuksen jälkeen esimerkiksi seuraavista palveluista:

  • perusterveydenhuolto
  • erikoissairaanhoito
  • sairaalapalvelut
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • äitiys- ja lastenneuvolat
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • ikääntyneiden asumispalvelut
  • kotihoito 
  • kuntoutus
  • opiskeluhuolto


Miksi uudistuksessa puhutaan hyvinvointialueista eikä maakunnista?
Termit ovat vaihdelleet uudistuksen edetessä. Käytännössä hyvinvointialueet vastaavat nykyisiä maakuntia. 

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on pitänyt maakunta-sanaa parempana, koska se on ymmärrettävämpi ja täsmällisempi termi kuin hyvinvointialue. Lisäksi Kotus on huomauttanut, että hyvinvointialue voidaan kokea vähätteleväksi: hyvinvointialueilla tulee asumaan myös ihmisiä, jotka eivät voi hyvin. Tästä huolimatta alueita on päätetty kutsua hyvinvointialueiksi muun muassa poliittisista syistä. Nimi voi muuttua myöhemmin, kun alueille siirretään enemmän tehtäviä. 

Järjestääkö Rovaniemen kaupunki jatkossa enää ollenkaan sosiaali- ja terveyspalveluja?
Ei järjestä. Kuntien tehtäväksi jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluiden avulla.

Jääkö kaupungilla enemmän rahaa muuhun, kun se ei enää järjestä sosiaali- ja terveyspalveluja?
Ei jää. Kaupunki ei saa enää valtiolta rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen kuten aiemmin, mutta muiden palvelujen rahoitus pysyy ennallaan. 

Kun kunnat eivät enää rahoita sote-palveluita vaan rahoitus siirtyy valtiolle, kuntien ei tarvitse periä kuntalaisilta yhtä paljon veroja kuin aiemmin. Kunnallisveroprosentti laskee. Vastaavasti valtio kuitenkin perii enemmän veroja. 

Miten muutos vaikuttaa tavalliseen ihmiseen? 
Terveysaseman nimi voi jatkossa muuttua esimerkiksi sote-keskukseksi, ja terveysaseman työntekijän nimikyltissä voi jatkossa lukea “Lapin hyvinvointialue”. Uudistus ei kuitenkaan vaikuta siihen, miten hoitoon hakeudutaan. Jos ihminen sairastuu ja tarvitsee hoitoa, hän voi ottaa yhteyttä terveysasemaan kuten tähänkin asti. 

Miksi uudistus tehdään? 
Tarkoitus on varmistaa, että suomalaiset saisivat sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti. Nykyisin tämä ei toteudu, ja palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan paikoin pitkään. Väestön ikääntyminen tuo kunnille jatkossa entistä vähemmän verotuloja, joilla järjestää palveluja. Uusi laki velvoittaa kunnista koostuvan hyvinvointialueen suunnittelemaan, miten alueen asukkaille saadaan parhaiten tuotettua tarvittavat palvelut. 

Uudistus tähtää siihen, että asiakas saa palvelut nopeasti, ongelmia ehkäistään aikaisin ja kustannuksia saadaan kuriin. Potilaan tulisi päästä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hoidontarve on arvioitu. 

Eduskunnassa on tosin ollut erimielisyyttä siitä, saavutetaanko nämä päämäärät hyväksytyllä sote-mallilla. 

Siirtyvätkö sote-työntekijät pois kunnan palkkalistoilta? 
Kyllä. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alusta. Lisäksi kunnista siirtyvät oppilashuollon kuraattorit ja psykologit. 

Hyvinvointialueiden työntekijöiksi siirtyvät myös ne kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät, joiden työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Tukipalveluiksi lasketaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät, kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

Rovaniemen kaupungilta hyvinvointialueelle siirtyy yli 1000 ihmistä, joista suurin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. 

Muuttuuko tuttu neuvolantäti, terveysaseman lääkäri tai kotihoidon työntekijä toiseksi?
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ei vaihdu uudistuksen myötä sen enempää kuin nykyäänkään. 

Milloin sote-uudistus astuu voimaan? 
Lait astuvat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa. 

Olen ymmärtänyt, että kun uudistus hyväksyttiin, pitää järjestää maakuntavaalit. Miksi?
Hyvinvointialueilla ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittava aluevaltuusto, johon pitää valita jäsenet. Lapin aluevaltuustossa on 59 paikkaa. Ensimmäiset aluevaalit on tarkoitus pitää tammikuussa 2022.

Aluevaltuuston aloittamiseen asti päätösvaltaa käyttää väliaikainen valmistelutoimielin. Lapin väliaikaisessa toimielimessä on 14 jäsentä. Rovaseudulta valmistelutoimielimeen valitut jäsenet ovat palvelualuepäällikkö Mirja Kangas (varalla henkilöstöjohtaja Antti Määttä) ja johtava lääkäri Timo Peisa (varalla perusturvajohtaja Virpi Piira). Valmistelutoimielin valmistelee tulevan hyvinvointialueen toimintaa ja hallintoa. 


Jaa sivu