Kaupunginsihteeri Kaisa Laitisen viimeiset viikot ennen eläkepäiviä: “Olen aina arvostanut kaupunkia työnantajana”

Julkaistu 7.3.2022 11:39

Neljä vuosikymmentä, kolme kunnanjohtajaa, kolme kaupunginjohtajaa. Paljon on ehtinyt tapahtua kaupunginsihteeri Kaisa Laitisen (64) pitkällä uralla Rovaniemen maalaiskunnan ja kaupungin palveluksessa. - Aina olen tykännyt tehdä töitä, joten en aio nytkään jäädä laakereille lepäämään. Olenkin perustanut juuri oman yrityksen, paljastaa hän eläkepäiviensä kynnyksellä.

kaisa laitinen 2 (2).jpg
Kaisa Laitisen lempipaikkoja Rovaniemellä on Alvar Aallon suunnittelema pääkirjasto sekä tietysti hänen kotipaikkansa Sonka Möötikkävaaroineen. Kuva: Milla Keskipoikela

Neljään vuosikymmeneen kaupunginhallituksen ja -valtuuston sihteerinä mahtuu monenlaista, mutta viimeiset kaksi vuotta ovat olleet Kaisa Laitisen työhistorian vaikeimmat. Covid19 -pandemia toi sekä työ- että siviilielämään epätietoisuuden tulevaisuudesta, jota edelleen Ukrainan sota pahentaa.

Silti päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Parhaina muistoina Kaisan mieleen nousevat mukavat ja persoonalliset työkaverit, kylien ja kaupunginosien miehet ja naiset sekä valtava kirjo erilaisia poliittisia päättäjiä. Kunnanjohtajista hänen esimiehiään olivat Mikko Jokela, Matti Ansala ja Mauri Gardin. Kaupunginjohtajan pestiä ehtivät hoitaa Mauri Gardin, Esko Lotvonen ja viimeisimpänä toukokuussa 2020 työnsä aloittanut Ulla-Kirsikka Vainio.

- Mukavia muistoja on kaikilta vuosikymmeniltä, mutta kun 1980-90-luvuilla olimme nuoria, keksimme aina kaikenlaisia kepposia työkavereille. Oli meillä kyllä hauskaa, Kaisa muistelee.

Sosiaalisena ihmisenä hän on kokenut harmilliseksi kaupungintalon tyhjentämisen remontin alta, minkä vuoksi henkilökunta hajosi väistötiloihin eri puolille kaupunkia.

- Ennen oli vuoropuhelua ja dialogia, kun asioita hoidettiin kasvokkain. Nähtiin ruokalassa ja kahvilla, muistelee Kaisa haikeana.

Rovaniemi on hänelle silti paras kaupunki. Täällä saa elää monipuolisten palvelujen äärellä ja kuitenkin lähellä on metsää ja erämaata.

- Mielestäni Rovaniemellä on kaikki edellytykset kehittyä edelleen arktisena pääkaupunkina. Tämä edellyttää avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien sidosryhmien ja ennen kaikkea asukkaiden kanssa.

On aika katsoa taaksepäin

Pyysimme Kaisa Laitista muistelemaan uransa mieleenpainuvimpia hetkiä. Tässä merkkipaaluja eri vuosikymmeniltä.

1980-luku
Sain aloittaa työurani Rovaniemen maalaiskunnassa kunnallisharjoittelijana 1981. Noihin aikoihin kunnallisia palveluja kehitettiin voimakkaasti. Talouskasvu mahdollisti sen, että uudistettiin muun muassa kansaneläkejärjestelmä, sairausvakuutuslaki, työttömyysturva, kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu ja valtionosuusjärjestelmä sekä kehitettiin perhepolitiikkaa, vammaisten henkilöiden palveluja ja toimeentulotukea. Sain harjoittelijana upean mahdollisuuden osallistua presidentin vaalien järjestämiseen. Vaali jouduttiin järjestämään ennenaikaisesti vuonna 1982, koska tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ilmoittanut eroavansa huonon terveytensä vuoksi. Uudeksi presidentiksi valittiin ensimmäisellä kierroksella Mauno Koivisto.

1990-luku
Talouslama muutti kaiken! Talouskasvu pysähtyi ja työttömyys lisääntyi nopeasti. Julkisen sektorin menojen noustessa ja verotulojen supistuessa julkinen talous ajautui rahoituskriisiin ja valtionvelka kasvoi huomattavasti. Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin. Merkittävä muutos toteutui vuoden 1993 alusta, kun valtionosuusjärjestelmä muuttui kustannusperusteisesta laskennalliseksi.

Monet ikävät asiat liittyvät juurikin 90-luvun taloudelliseeen lamaan. Työttömyys oli erittäin suurta ja monet menettivät myös kotinsa ja yrityksensä. Rovaniemen maalaiskunta teki tuolloin yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa paljon erilaisia työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä ja hankkeita. Maalaiskunta taisi jossain vaiheessa olla alueen suurin rakennusfirmakin.

Ikävistä asioista seuraa usein myös jotakin erityistä ja hyvää. 1990-luvulla sai alkunsa Vapaaehtoistyön keskus Neuvokas, jonka työssä olen saanut olla mukana noin 20 vuoden ajan. Mahdollisuus osallistua Neuvokkaan kehittämiseen on ollut minulle erittäin merkityksellistä ja se on tuonut vastapainoa byrokraatin työlle. Minussa elää vahva halu auttaa!

2000-luku
Suuri muutos työssä ja työyhteisössä tapahtui Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin yhdistyessä vuonna 2006. Se on jäänyt mieleen onnistuneena prosessina. Poliittisen puolen ja viranhaltijajohdon yhteistyö perustui avoimeen vuorovaikutukseen ja dialogiin.

Merkittävä muutos on tapahtunut teknologiassa: manuaaliset työt sekä kirjoitus- ja laskukoneet vaihtuivat tietokoneisiin, kirjeposti siirtyi verkkoon, tasku- ja pöytäkalenterit vaihtuivat sähköisiin ja nyt viimeisen kahden vuoden aikana myös kokoukset ja koulutukset ovat siirtyneet pääosin verkkoon. Olen aina tykännyt tekniikasta, joten kaikenlainen uusi teknologia on minulle erittäin mieluisaa! Etätöihin siirtyminen sujui näpsäkästi koko meidän kaupunkiorganisaatiossa. Paperiton hallinto meillä on ollut jo pitkään - kaikki on sähköisessä muodossa esityslistoista pöytäkirjoihin.

Työskentelin vt. kunnansihteerinä 2003-2005 sekä edelleen Rovaniemen kaupunginsihteerinä kuntien yhdistymisestä alkaen eli vuodesta 2006 lukien. Uusi luottamustehtäväni on toimia 95-vuotiaan äitini tukihenkilönä. On hienoa, että eläkkeelle jäätyäni minulla enemmän aikaa myös hänelle sekä puolisolle, lapsilleni ja neljälle lapsenlapselleni.