Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä maahanmuuttajien parissa työskenteleville asiantuntijoille suunnatussa keskustelusarjassa nostettiin esiin monikielisten työyhteisöjen onnistumisen kokemuksia ja etsittiin ratkaisuja työarjen haasteisiin.
Tulevina vuosina sosiaali- ja terveysalan osaajapula kiihtyy väestön ikääntyessä ja nykyisen työvoiman eläköityessä. Kansainvälinen rekrytointi on tunnistettu yhtenä ratkaisuna työvoiman saatavuuden haasteisiin. Myös sote-alalla eri syistä maahan muuttaneet vieraskieliset osaajat ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden osaajatarpeisiin vastatessa.
Kun työyhteisöt moninaistuvat, eri kieli- ja kulttuuritaustat näkyvät myös työarjessa. Rovaniemen työllisyyspalveluissa järjestettiin viime syksynä keskustelusarja, jossa jaettiin kokemuksia monikielisistä työyhteisöistä. Keskusteluissa haluttiin nostaa esiin onnistumisen kokemuksia ja etsiä ratkaisuja työarjen haasteisiin.
Keskustelusarja toi yhteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, työllisyyspalveluiden ja oppilaitosten asiantuntijoita sekä vieraskielisiä osaajia. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä International Rovaniemi- ja Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeet.
Työyhteisön kannustus ja tuki tärkeää maahan muuttaneelle
Keskustelusarja käynnistyi dialogilla, jossa jaettiin omia kokemuksia onnistumisista ja haasteista työarjessa. Maahanmuuttajataustaiset osallistujat kuvasivat, kuinka merkityksellistä työyhteisöjen tuki ja vastaanottavuus sekä yksittäisten työkavereiden kannustus on ollut osana ammatillista kasvua. Lisäksi jaettiin hyviä vinkkejä suomen kielen vahvistamiseen.
– Työpaikoilla tapahtuva kielen oppiminen, selkokielen käyttö ja kielitsempparit koettiin tärkeiksi keinoiksi suomen kielen kehittymisessä, kuvailee toimialakoordinaattorina Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeessa toimiva Ilkka Tölli.
Haasteina keskustelussa nousivat esiin erityisesti kielikysymykset, puutteet perehdytyksessä sekä epävarmuus omasta osaamisesta suomalaisessa työelämässä. Haasteena pidettiin myös esimerkiksi kielitaitotasoja, joita on välillä haastava peilata käytännön työhön.
– Kielitaitotasojen määrittely työelämään koettiin haastavana. Vaikka työtehtäviin toivotaan selkeitä raameja ei aina voida yksiselitteisesti määrittää, millainen kielitaito riittää missäkin tehtävässä tai työpaikassa, International Rovaniemi -hankkeen projektisuunnittelija Vilma Kallio kertoo.
Onnistuneen perehdytyksen ja henkilökohtaisen tuen merkitys korostui osallistujien kokemuksissa. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että uusi työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan, ja että suomalaisen työelämän vaatimuksia ja työkulttuuria käsitellään avoimesti.
– Keskusteluissa syntyi myös yhteinen näkemys siitä, että kielihaasteet helpottavat ajan myötä, eivätkä ole pysyvä este työllistymiselle, Tölli lisää.
Yhdessä keskustelemalla kohti ratkaisuja
Lopuksi ammattilaiset kohtasivat työpajassa, jossa etsittiin ratkaisuja keskustelutilaisuudessa esiin nousseisiin haasteisiin ja jaettiin hyviä käytäntöjä.
– Yhteisten keskustelujen tuloksena syntyi erilaisia, hyvin konkreettisiakin ratkaisuehdotuksia, joilla voidaan edistää monikielisten työyhteisöjen toimivuutta ja tukea vieraskielisten työllistymistä sote-alalle, Kallio kertoo.
Keskusteluissa tunnistettiin tarve yhteensovittaa kielen oppiminen työelämään. Ratkaisuna tähän voisi olla esimerkiksi työssäkäyville sopivan kielikoulutuksen tarjoaminen tai suomen kielen opiskelun mahdollistaminen työajalla.
– Lisäksi saimme helposti toteutettavia, mutta tärkeitä ratkaisuja, kuten oman esimerkin näyttäminen omassa työyhteisössä, vaikka käyttämällä rohkeasti eri kieliä, eleitä ja selkosuomea työarjessa, Tölli kuvailee.
Työpajan keskeiseksi nostoksi nousi tarve koota hyviä käytäntöjä yhteen ja jakaa niitä laajemmin. Osallistujat kaipaisivat paikallista verkostoa, jossa hyviä käytäntöjä voisi jakaa sekä materiaalipankkia, joka tukisi perehdytystä, työyhteisöjen vastaanottavuutta ja vieraskielisten työntekijöiden arkea. Lisäksi johdolla koettiin olevan tärkeä rooli työyhteisöjen hyvinvoinnin ja vastaanottavuustaitojen vahvistamisessa.
– Työpajassa jaettiin oivallus siitä, kuinka hyvinvoiva ja keskusteleva työyhteisö on myös vastaanottava työyhteisö – ja siitä hyötyvät aivan kaikki, Kallio lisää.
Lisätietoa hankkeista
International Rovaniemi -hanke (1.9.2024–31.5.2027) kehittää matalan kynnyksen palveluita eri syistä maahan muuttaneille ja tukee vieraskielisten työllistymistä ja yrittäjyyttä Rovaniemellä.
Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeen (1.9.2023–31.8.2026) päätavoite on osaavan työvoiman saatavuuden ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen sekä lisäarvon tuottaminen olemassa oleviin palveluihin yhteistä, moniammatillista palvelumallia ja yhteistyörakenteita kehittämällä.
Molemmat hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia ja osa Rovaniemen kaupungin työllisyyspalveluja.