Puistoalueelle tulisi muun muassa kalastuslaituri ja grillikatoksia, nurmialueelle piknikpöytiä ja puistolepotuoleja sekä paikka esiintymislavalle tai tilapäiselle taiteelle.
Rovaniemen kaupunki järjesti keskiviikkona 25.1. asukkaille tilaisuuden, jossa esiteltiin Lainaanrannan yleissuunnitelmaluonnosta eli alustavaa suunnitelmaa siitä, miten Lainaanrannan ranta-aluetta aiotaan uudistaa tulevina vuosina.
Tavoitteena on monipuolinen ja houkutteleva ranta-alue, johon eri toiminnot sijoittuvat luontevasti ja jossa kuntalaiset ja vierailijat viihtyvät.
Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 65 ihmistä, joista viitisenkymmentä etäyhteydellä.
Yleissuunnitelman esittelivät Pirkka Hartikainen ja Marika Bremer konsulttiyhtiö Sitowise Oy:sta. Hartikainen toimii suunnittelun projektipäällikkönä ja Marika Bremer maisema-arkkitehtina.
Bremer kiitti kuntalaisia, joilta saatiin runsaasti ideoita alueen kehittämiseen loppuvuodesta 2022.
Asukkaiden ideat on huomioitu
Tämänhetkisessä suunnitelmassa Lainaanrantaan on kaavailtu monenlaisia uudistuksia ja toimintoja. Lainaanrannan venesatamaa on tarkoitus laajentaa ja sen yhteyteen varataan tila tilapäiselle kahvilalle, jalankulun ja pyöräilyn väyliä parannetaan, leikkipuistoa kohennetaan ja leikkipuiston viereen tulee kuntoilualue. Myös tulvasuojelu huomioidaan rakentamalla venesataman tuntumaan tulvamuuri.
Lähempänä Jätkänkynttilän siltaa olevalle alueelle tulisi suunnitelman mukaan kalastuslaituri ja grillikatoksia, nurmialueelle piknikpöytiä ja puistolepotuoleja sekä paikka esiintymislavalle tai tilapäiselle taiteelle. Esiintymislavan ympäristöön tulisi nurmiterasseja, joilla voisi istua ja katsella esityksiä tai puistoon ja joelle avautuvaa maisemaa. Jätkänpatsaan ympärille on suunnitelmassa kaavailtu aukiomaista tilaa, ja aukion ympärille tulisi istutuksia.
Yleissuunnitelmaluonnos on tämän jutun liitteenä. Siitä käy ilmi myös se, miten asukkaiden ideat on huomioitu.
Haluamme nyt kuulla kuntalaisten mielipiteitä suunnitelmasta
Kuntalaisten on nyt mahdollista antaa palautetta yleissuunnitelmasta 31.1.2023 klo 15:een saakka.
Palautteita voi antaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@rovaniemi.fi. Kirjoita sähköpostin aihekenttään “Lainaanrannan yleissuunnitelma”.
Voit myös lähettää palautetta postitse osoitteeseen Rovaniemen kaupunki, Kirjaamo, PL 8216, 96101 Rovaniemi. Vaihtoehtoisesti voit toimittaa palautteen asiakaspalvelupiste Osviittaan, joka toimii osoitteessa Koskikatu 19.
Suunnitelmaluonnosta voidaan vielä muokata kuntalaisten näkemysten pohjalta. Tämän jälkeen suunnitelma on tarkoitus viedä kaupungin yhdyskuntasuunnittelun lautakunnan käsittelyyn 21.2.2023.
Mitä merkitystä yleissuunnitelmalla on?
Yleissuunnitelman tarkoitus on antaa selkeä käsitys siitä, minne eri toiminnot on tarkoitus sijoittaa Lainaanrannan ranta-alueella ja miten. Yleissuunnitelman pohjalta tehdään myöhemmin tarkemmat katu- ja rakennussuunnitelmat.
Tämänhetkisessä suunnitelmassa ei siis kannata kiinnittää liikaa huomiota yksityiskohtiin, esimerkiksi katukiveyksien ulkonäköön, sillä yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin suunnittelun edetessä. Huomioita voi silti esittää.
Tarkempi rakennussuunnitelma on tarkoitus laatia kahdessa vaiheessa: Ensimmäinen vaihe (Valtakatu–Lainaankatu) valmistuu maaliskuussa ja toinen, Jätkänkynttilän siltaan ulottuva osuus kesäkuussa 2023. Myös näissä vaiheissa kuullaan kuntalaisia.
Tavoitteena on, että puiston ensimmäinen vaihe rakennetaan kesällä 2023 ja toinen vaihe kesällä 2024.
Yleisöllä riitti kysymyksiä suunnitelmasta
Tilaisuuden lopuksi yleisö sai esittää kysymyksiä. Alla on tiivistelmä käydystä keskustelusta. Tekstiä ei ole kirjoitettu sanasta sanaan, mutta ydinasiat on pyritty säilyttämään.
Säilyykö veneiden laskupaikka entisellä paikallaan venesatamassa?
Pirkka Hartikainen, Sitowise: Kyllä säilyy. Laskupaikan viereen tulee kanoottien rantautumispaikka.
Kaupungissa on useita julkisia veistoksia, jotka hakevat paikkaansa. Eikö niille löytyisi hyvä paikka Lainaanrannasta?
Pirkka Hartikainen: Tämä on hyvä ja pohdinnan arvoinen idea. Taiteen sijoittamispaikoista otetaan ideoita vastaan. Niitä voisi hyvin sijoittaa tälle alueelle.
Miten venelaiturissa ja piknikpaikkojen pöytärakenteissa on huomioitu esteettömyys?
Marika Bremer, Sitowise: Venesatamaan on mahdollista kytkeä esteetön laituripaikka. Tämä on hyvä muistutus myös piknikpöytien osalta. Esteettömyys on mahdollista ottaa huomioon niissäkin.
Mihin ranta-alueen kahvila on tässä suunnitelmassa jäänyt?
Pirkka Hartikainen: Venesatamaan on varattu tila tilapäiselle kahvilalle. Pysyvää rakennusta siihen ei voi sijoittaa tulvien vuoksi. Tässä vaiheessa emme ole suunnitelleet yksittäisiä rakennuksia vaan pelkästään paikkoja, joihin kahvila voisi sijoittua.
Toinen alue, johon kahvilaa on mietitty on Lainaankadun päässä oleva alue. Suunnittelussa tuli esiin viime hetken ajatuksena, että tähän teiden risteyskohtaan muodostuvaa aukiota laajennettaisiin rannan suuntaan, ja kahvila sopisi siihen. Tämä edellyttäisi asemakaavan muutosta ja että maanpintaa nostettaisiin tulvakorkeuden yläpuolelle. Tällä hetkellä puistoalueella ei ole rakennusoikeutta.
Miksi Vanha tori on suunnitelman ulkopuolella? Siellä on jo kattava leikkipuisto, senioriliikuntavälineitä sekä kioski.
Aku Raappana, suunnittelupäällikkö, Rovaniemen kaupunki:
“Vanhalla torilla on aika tuoretta suunnittelua ja rakentamista, siellä on leikkipuiston uusiminen tulossa ja kahvila-asioita on sielläkin sivuttu. Siellä on valmiuksia näihin toimintoihin. Kemijoen ranta on kuitenkin ollut hyvin vahvasti esillä ja on toivottu, että ranta otettaisiin vahvemmin käyttöön. Lainaanrannasta aloitettiin siksi, että se on nykyisellään nuutunut ja vaatii kohennusta. Lainaanrannan jälkeen on tarkoitus jatkaa keskeiselle ranta-alueelle siltojen väliin. Viimeksi mainittu alue on haastavampi sikäli, että siihen liittyy valtavasti erilaisia toiveita.
Millaisia suunnitelmia pidemmälle rantapätkälle on?
Aku Raappana: Sairaalakadulle asti ulottuvalle osuudelle aletaan tehdä ideasuunnittelua, jossa on myös kaavatarkastelua ja kaupunki-ilmettä mukana. Siinä yritetään hakea osallistamisen kautta ideoita siitä, millaisia toimintoja sinne halutaan ja mitä saadaan mahtumaan. Arvelisin, että kun Lainaanrannan osuus on tehty valmiiksi, päästään toteuttamaan seuraavaa pätkää.
Valtuusto päätti marraskuussa, että rantojen kehittämiseen varataan 1,7 miljoonaa euroa. Mikä on Lainaanrannan osuus tästä?
Aku Raappana: Arviolta neljä miljoonaa euroa valmiiksi rakennettuna.
Onko aikataulua siitä, milloin mennään toiselle puolelle jokea Koskipuistoon?
Aku Raappana: Tähän ei ole suoraa vastausta. Yleiskaavaa on tarkasteltu ja asemakaavaakin mietitty. Valionranta on nyt ollut tapetilla, mutta onhan se Koskenranta siellä olemassa ja senkin kehittäminen varmasti kiinnostaa jatkossa.
Suunnitelmasta nousee huoli kadunvarren autopaikoista. Suunnitelmassa autopaikat vähenevät, mutta eivät ihmiset sieltä häivy ja he tarvitsevat autoa. Mitä tälle asialle on tarkoitus tehdä?
Aku Raappana: On ihan oikea havainto, että suunnitelmassa on vähemmän autopaikkoja varsinkin ranta-alueella. Kiinteistöjen pitäisi pystyä vastaamaan autopaikkatarpeeseen muuten kuin että ranta-alueita käytetään siihen. Autopaikkoja ei ole tarkoitus kokonaan hävittää ja kiinteistöille pääsee normaalisti kuten tähänkin asti. Venesataman puolelle autopaikkoja on pyritty lisäämään.
Pirkka Hartikainen: Alueella näkyy jonkin verran autoja paksun lumikerroksen alla ja ainakaan muutamat autot eivät ole olleet tänä talvena liikkeessä. Myös peräkärryjä ja asuntovaunuja näkyy. Tämäntyyppinen autonsäilytys tapahtuisi jatkossa muualla, kun rantaa otettaisiin muuhun käyttöön.
Miten suunnitelmassa on huomioitu nuoret? Graffitiseinästä oli puhe jossain, mutta ei taida sisältyä tähän suunnitelmaan?
Marika Bremer: Nuoria on pyritty huomioimaan niin, että alueelle tulee monipuolisia oleskelupaikkoja, joista osa voisi kiinnostaa nuoria. Suunnitelmaan sisältyy myös paikka, johon voisi tehdä väliaikaista ympäristötaidetta. Graffitiseinää ei ole tänne ajateltu.
Tulvamuurit ovat aika kolhon näköisiä, voisiko niihin ajatella graffiteja?
Marika Bremer: Tätä ei ole mietitty, mutta on ollut mielessä, että tulvamuuriin on mahdollista laittaa jotain elävöittävää, esimerkiksi tietoa siitä, mitä kalalajeja joessa on.
Voisiko paikan historiaa tuoda näkyviin historiakylttien muodossa?
Katja Mäntylä, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija: Konttisen puistoon pystytettiin historiakyltti Samperin kompassista asukasyhdistyksen toiveesta, ja Vanhalle torille on tulossa seuraava. Aiomme pyytää kuntalaisilta kommentteja siitä, missä näitä kylttejä voisi olla. Hyvä, että asia nousi esiin, niin se voidaan huomioida myös tässä yleissuunnitelmassa.
Voisiko alueella olla myös kuvatauluja siitä, mitä lintuja puistossa voi tavata?
Pirkka Hartikainen: Tämä on toki mahdollista. Laitetaan idea muistiin.
Voisiko myöhemmin tehtäviä tarkempia suunnitelmia vielä esittää vaikuttamistoimielimille kommetteja varten?
Katja Mäntylä: Voimme olla yhteydessä vanhusneuvostoon, vammaisneuvostoon ja nuorisovaltuustoon suunnitelmien edetessä.
Aku Raappana:
Hyödynnämme mielellämme käyttäjien asiantuntijuutta ja kokemuksia, jotta suunnitellut ratkaisut toimivat esimerkiksi esteettömyyden kannalta.
Onko alueelle ajateltu vierasvenesatamaa, johon voi veneen jättää vähäksi aikaa ja josta voi ottaa ihmisiä veneen kyytiin?
Pirkka Hartikainen:
Asiasta on keskusteltu, mutta tähän asti ajatus on ollut, että Lainaanrantaan ei tulisi vierasvenepaikkoja vaan pysyviä, vuokrattavia venepaikkoja. Aiemmissa suunnitelmissa Pohjanhovin rantaan on kaavailtu vierasvenepaikkaa, ja se ajatus on ollut suunnitelmissa taustalla. Jos vierasvenepaikoille ilmenee tarvetta Lainaanrannassa, niin sijoittelua voidaan miettiä.
Onko suunnitelmissa tarkoitus huomioida yhteys Arktikumin puistoon?
Aku Raappana: Arktikumin puiston merkitys tuli hyvin esiin kuntalaisten ideoinnissa loppuvuodesta. Nelostien alittavan tunnelin viihtyisyyttä voidaan pyrkiä parantamaan, mutta sen jälkeen ollaan Arktikumin tontilla ja yleissuunnitelma ei yllä sinne. Arktikumin puiston merkitys on kuitenkin tiedostettu ja uskon, että se pystytään kytkemään jatkumoksi Lainaanrannan ranta-alueeseen. Myös matkailijoille on varmaan syytä avata, mitä alikulun toiselta puolelta löytyy.
Jätkänpatsaan ympärille on laitettu iso päällystetty alue, joka tuntuu minusta kolholta. Mielestäni nurmikko olisi mukavampi, kun alueelle on jo syntynyt piknikkulttuuria.
Marika Bremer: Asiasta on keskusteltu. Toisaalta on pidetty nurmesta, toisaalta taas kestävämpi pinta olisi parempi tapahtumia ajatellen. Otamme ehdottomasti tarkasteluun alueen laajuuden. Voimme myös miettiä, mikä on oikea pinnoite.
Tieliikenne jatkuu Valtakadun päähän saakka. Alueella on ollut hyvinkin vilkasta ja nopeaa autoilua. Tuleeko nyt rajoituksia esimerkiksi nelostien alikulkuun?
Aku Raappana: Alikulku ei ole tarkoitettu autoilijoille vaan pelkästään Arktikumin huoltoliikenteelle. Nopeusrajoitukset mietitään jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkossa autojen liikkuminen tapahtuu pyöräilijöiden ehdoilla. Se varmasti rauhoittaa autoilua alueella.
Onko venesataman kahvilan yhteyteen tulossa vessa?
Pirkka Hartikainen: Kyllä, tähän varaudutaan.
Kaupunki kiittää kaikkia tilaisuuteen osallistuneita hyvistä kommenteista ja aktiivisesta keskustelusta!