Etusivu>Palvelut>Uutisointi>Uutisarkisto>Lotvonen ja Ansala vastasivat asukkaiden kysymyksiin kaupungin taloudesta
  • Palvelut
  • Hakemisto
  • A
  • B
  • E
  • F
  • H
  • I
  • J
  • K
  • L
  • M
  • N
  • O
  • P
  • R
  • S
  • T
  • U
  • V
  • W
  • V
  • Y
  • Ä
Uutisointi
Uutisarkisto

Lotvonen ja Ansala vastasivat asukkaiden kysymyksiin kaupungin taloudesta

31.5.2019 14:45

Rovaniemen kaupunki järjesti 22.5. Facebook-livelähetyksen kaupungin taloudesta. Asukkaat saivat lähettää ennen lähetystä ja sen aikana kysymyksiä kaupunginjohtaja Esko Lotvoselle ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansalalle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri kokouspöydän ääressä.

Rovaniemen kaupunki järjesti 22.5. Facebook-livelähetyksen kaupungin taloudesta. Asukkaat saivat lähettää ennen lähetystä ja sen aikana kysymyksiä kaupunginjohtaja Esko Lotvoselle ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansalalle.

Tallenne livelähetyksestä on katsottavissa kaupungin Facebook-sivulla. Tähän artikkeliin on koottu yleisöltä tulleet kysymykset vastauksineen.


Ensi vuoden talousarviota valmistellaan tiukoissa raameissa. Kaupunki on vetovoimainen, miksi kaupungin talous on heikoissa kantimissa? Mikä kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä?


Esko Lotvonen:
Rovaniemen kaupunki on Lapin kunnista kaikista heikoin, kun arvioidaan asukaskohtaista verokertymää ja valtionosuuksia. Rovaniemen verotulot olivat vuonna 2018 5500 € / asukas, kun keskimäärin Lapin kunnissa vastaava luku oli 6400 € / asukas. Muiden kuntien keskiarvo oli 6900 € / asukas. Tästä syystä rahoitusta ei löydy palvelutuotantoon tilanteessa, jossa kaupungin asukasmäärä kasvaa ja väestö ikääntyy.

Lisäksi Rovaniemen valtionosuuksien reaalitaso on pudonnut suhteellisesti vuositasolla noin 6,3 miljoonaa euroa. Myös verolainsäädännön muutokset ovat vähentäneet kaupungin verotuloja vuodesta 2016 lähtien 0,7 %, eli noin 7,7, miljoonaa euroa vuodessa.

Menopuolella erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet keskimäärin noin 7 - 8 miljoonaa euroa vuosittain. 

Edellä mainituista syistä kertyy noin 20 miljoonan euron vuosittainen ero toimintamenojen ja kaupungin rahoituksen välillä. Eroa pyritään kompensoimaan uusilla tuloilla tai säästöillä. 

Kuntaliitto on julkaissut laskelman, jonka mukaan Rovaniemen kaupungin valtionosuuden kasvaisivat 12 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Eikä tämä tuo suurta helpotusta kaupungin taloustilanteeseen?

Esko Lotvonen:
Kyllähän se toisi helpotusta, jos se vain toteutuisi. Periaatteessa valtionosuuksien kasvu palauttaisi sen leikkauksen, joka Rovaniemeltä on tehty. Summa koostuu kilpailukykysopimuksen aikaisista leikkauksista ja verohelpotuksen korvauksesta sekä valtion ja kuntien kustannusjaon tasaamisesta olemassa olevien lakien mukaiseksi.

Kahdessa vuodessa kumulatiivinen valtionosuuksien noususta kertyvä summa olisi 24 miljoonaa euroa. Se auttaisi saavuttamaan toiminnan ja talouden uudistamisohjelmassa asetetun 50 miljoonan euron säästötavoitteen vuosina 2019 - 2021. Tämä edellyttää kuitenkin, että myös suunnitellut 30 miljoonan euron säästöt saadaan toimialoilla toteutettua.


Kaupungissa on suunnitteilla erilaisia säästö- ja uudistamistoimia, kuten kansalaisopistojen yhdistämistä, johtamisjärjestelmän ja palveluverkon uudistamista. Myös yt-neuvottelujen mahdollisuutta on pidetty kevään aikana esillä. Kuinka kovia keinoja voidaan joutua käyttämään?


Liisa Ansala:
Suurin tavoite on, että talous saadaan tasapainoon. Nykyinen tilanne on kestämätön. Vuosikatetta pitäisi pystyä kerryttämään sen verran, että myös investointeja voidaan tehdä. Investointitarpeita on kertynyt kiinteistöjen osalta, vaikkakin jo osa esimerkiksi koulurakennuksista on saatu jo kuntoon. Investointipäätöksiä odottavat vielä muun muassa Näsmänkieppi ja kaupungintalo. Päätöksiä tehtäessä pyritään ottamaan kaupunkilaisten etu mahdollisimman hyvin huomioon.

Kaikki uudistamistoimenpiteet eivät suinkaan ole leikkauksia, vaan esimerkiksi kansalaisopistojen yhdistämisellä tavoitellaan laadukkaampia ja kestävämpiä palveluja. Toiminnan ja talouden uudistamisohjelmassa on paljon kyse siitä, että uudet toimintatavat tuottavat parempaa laatua palveluihin. 


Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, mitä pitäisi rakentaa ja missä pitäisi säästää. Onko esimerkiksi uutta uimahallia alettava rakentamaan tässä taloustilanteessa? Miten kaupungin investointeja pitäisi priorisoida?


Esko Lotvonen:
Tärkeää on varmistaa, että kaupungilla on vetovoimaa ja pitovoimaa. Toisaalta toinen iso asia on se, miten toteutamme ennaltaehkäisevää hyvinvointia. Tästä syystä koulu- ja uimahalli-investointien priorisointi on ollut tärkeää.

Joka tapauksessa joudumme jaksottamaan investointeja. Esimerkiksi katu- ja puistorakentamista voi olla tarpeen hillitä ja hankkeita siirtää seuraavien 2 - 3 vuoden aikana. 


Onko uusi uimahalli tärkeämpi kuin väistötiloissa olevat oppilaat tai vanhusten hoito? 


Esko Lotvonen:
Näitä ei kannattaisi laittaa vastakkain, koska kaikki on tärkeitä. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin mietittävä myös sitä, että kaupunkilaisilla on hyvät harrastusmahdollisuudet ja kuinka voimme panostaa riittävästi ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin palveluihin. Koulujen korjaamista ja uudisrakentamista on priorisoitu jo nyt.

Liisa Ansala:
Investoinnit perustuvat valtuustoryhmien tekemään valtuustosopimukseen. Yhteinen tahtotila on, että peruspalveluihin liittyvien tilat saadaan kuntoon ja että kaupungin taloudellinen kantokyky riittää tähän. Samaan aikaan elinvoimaan liittyviä investointeja yhteensovitetaan peruspalveluihin liittyvien investointien kanssa. 

Ounasvaara tulisi nähdä kehittyvänä kokonaisuutena, joka on meidän kaupunkilaisten yhteinen puisto sekä liikunta- ja matkailupalvelujen tarjoamisen keskus.


Julkisuudessa on ollut esillä kaupungin väistötilojen suuret vuokrakustannukset. Lapin Kansan tuoreessa jutussa kerrottiin summaksi 7 miljoonaa euroa vuodessa. Pitääkö tämä paikkansa?


Esko Lotvonen:
Luvut eivät pidä paikkansa. Kyseisen artikkelin tilaratkaisuista läheskään kaikki eivät ole väistötiloja, vaan niistä hyvin moni on pysyviä vuokratiloja. Väistötiloja ovat ne tilat, joihin kaupungintalon henkilöstö on siirtynyt tai siirtymässä. Myös kouluja on tällä hetkellä väistötiloissa.

Liisa Ansala:
Lisäksi on muistettava, ettei sisäilmaongelmien vuoksi voida riskeerata työntekijöiden terveyttä. Väistötiloista tulee väistämättä kustannuksia. Onkin tärkeää keskittyä pohtimaan pysyviä ratkaisuja ja rakentaa sellaista tilapolitiikkaa, joka olisi myös taloudellisesti kestävää.


Minkälainen merkitys tila-asioilla ylipäätään on kaupungin talouteen?


Esko Lotvonen:
Niillä on iso merkitys. Kaupungilla on toista sataa kiinteistöä hoidettavanaan. Kiinteistöihin liittyy jatkuvasti kunnossapitotarpeita. Myös hyvä suunnittelu, toteutus ja hankkeiden välinen koordinaatio on tärkeässä asemassa. Tästä syystä osana toiminnan ja talouden uudistamisohjelmaa ollaan tekemässä ratkaisuja tilaliikelaitoksen uudesta asemasta sekä toisaalta myös Rovaniemen Kuntakiinteistöt Oy:n ja Rovaniemen Markkinakiinteistöjen tilojen hallinnan suhteen.

Liisa Ansala:
Tilat ovat elinehto kaupungin palvelujen tuottamiselle. Sitä täytyy pohtia, minkä verran tuotetaan omia tiloja ja milloin vuokrataan tiloja. Täytyy myös pohtia uusia investointimalleja, kuten elinkaarimallia. Kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa on keskusteltu paljon siitä, että kaupungin rakennuttamissa uusissa tiloissa tulisi huomioida mahdollisimman monipuolinen palveluntuotanto. Eli käytännössä yksiin tiloihin koottaisiin mahdollisimman paljon kaupungin palveluita. Näin saataisiin synergiaetuja ja varmasti säästöjäkin pitkällä aikavälillä.


Miten kaupungin jokiranta saataisiin elävämmäksi kohtaamispaikaksi kaupunkilaisille ja matkailijoille? Mitä asialle on jo tehty, vai onko mitään tehty?


Esko Lotvonen:
Jokirannan kehittäminen on yksi kaupunkistrategian painopisteistä. Nyt jo aluetta kehitetään monin tavoin. Arktikumin rannan Biokampus-alue kehittyy ja sinne rakennetaan uutta toimitilaa ja mahdollisesti myös matkailullisia palveluita. Myös Sairaalanniemen suunnittelutyö on parhaillaan menossa.

Jätkänkynttilän sillan toisella puolella Valionrannassa on uusi hotelli- ja asuinrakennusalue suunnttelussa. Koskipuiston asemakaavan muutos on myös käynnissä ja sitä kehitetään kaupunkilaisten olohuoneeksi. Toisella puolella jokea on myös valmisteilla saunahanke, jossa rautatiesillan läheisyyteen pyritään rakentamaan yleinen sauna ja avantouintimahdollisuus talveksi.

Konkreettisia asioita siis tehdään. Kehittämissuunnitelman toteutusta täydennetään jokirannassa sitä mukaan kun rahoitusta riittää.  

Liisa Ansala:
Nämä ovat todella tärkeitä ja merkittäviä hankkeita. Kehittämistyössä on muistettava myös keskikaupungin ulkopuolella olevat, upeat jokiranta-alueet.

Keskustaan suunnitelluista tornitaloista on nähty jo kahdenlaisia havainnekuvia. Minkälainen merkitys tällaisella kerroskorkeuden nostamisella olisi kaupungin talouteen?

Esko Lotvonen:
Kerroskorkeuden nostaminen lisäisi ydinalueiden tehokasta rakentamista. Maankäyttösopimusten osalta tällaisissa hankkeissa puhutaan miljoonista euroista ja pitkällä tähtäimellä kestävästä vuokratulosta. Näillä olisi selvästi positiivista vaikutusta kaupungin talouteen. Asiakasmaksujen ja normaalien vuokratulojen ohella tällaiset ratkaisut toisivat kaupungille taloudellista kestävyyttä. Tällä voisi olla vaikutusta myös verotukseen, eli verotuksen tason ei tarvitsisi olla niin korkea.

Liisa Ansala:
Tornitalojen osalta puhutaan hotellihankkeista. Matkailu voi vielä Rovaniemellä kasvaa ja isot hotellihankkeet voisivat kasvua entisestään vauhdittaa. Maankäytön lisäksi hankkeista voisi tulla erilaisia työllisyyteen ja matkailuun sekä rakentamisvaiheeseen liittyviä tuloja. Kaupunginhallitus on valmistelulinjauksenaan päättänyt, että kerroskorkeuksia voidaan Rovaniemellä nostaa.


Voiko palveluja tuottaa yhtä aikaa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti?


Liisa Ansala:
Asia on ajankohtainen varmasti kaikissa kunnissa. Uskon, että tämä on mahdollista. Esimerkiksi digitalisaatio voi tuoda paljon uusia hyviä ratkaisuja sosiaali- ja terveyspalveluihin. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon ihmisten erilaiset valmiudet käyttää teknologiaa. Nille, joilla tekniset valmiudet ovat hyvät, tulisi tuottaa esimerkiksi lääkärin etävastaanottoja.

Uskon, että tulemme näkemään vielä paljon hurjempaa kehitystä palveluiden tuottamisessa. Toivottavasti näillä uusilla ratkaisuilla on positiivista vaikutusta palvelujen laatuun ja myös kustannuskehitykseen. Haluamme tuottaa laadukkaita palveluita, mutta nyt akuutti taloustilanne on saatava ratkaistuksi.


Tarvitaanko veronkorotuksia vai ei?

Esko Lotvonen:
Esittelevänä virkamiehenä olen jo viime vuonna esittänyt verojen korotusta. Tässä taloudellisessa tilanteessa se nähtiin tarpeelliseksi. Lisäksi tiedämme, että kaupunkilaisten verotus on itse asiassa helpottunut liki prosentilla, eli noin 7 miljoonalla eurolla. Tämä summa on ollut pois meidän palvelujen tuottamisesta. Näistä syistä en pidä veroprosentin nostamista niin fataalina asiana, etteikö siihen voitaisi puuttua. Tällä hetkellä veroista vain 15 prosenttia tulee kaupungin kassaan. Siihen suhteutettuna korotus ei olisi niin kauhistuttava asia.

Liisa Ansala:
Verojen korotus voidaan tehdä siinä vaiheessa kun kaikki muut vaihtoehdot on käyty läpi. Kuntalaisen kukkaro on viimesijainen vaihtoehto. Ennen sitä täytyy tehdä toiminnan ja talouden uudistamisohjelmaan kirjatut toimenpiteet, koota palveluita yhden luukun taakse ja katsoa palveluverkkoratkaisut sekä uudistaa kaupungin johtamisjärjestelmä ja tiivistää terveydenhoidossa toimijoiden yhteistyötä.


Mitä tällä hetkellä voidaan sanoa kaupungin organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta? Millaisista asioista siellä neuvotellaan?

Liisa Ansala:
Uudistuksessa korostuu kaksi isoa asiaa. Ensinnäkin kuntien tulee asemoitua uudelleen ja löytää uusi roolinsa. Mahdollinen soteuudistus ja maailman muuttuminen edellyttävät meiltä rakenteita elinvoiman sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Tällä hetkellä nämä asiat eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla meidän organisaatiossamme. 

Toiseksi meidän täytyy yhä edelleen parantaa johtamista ja esimiestyötä. Siten myös työhyvinvointi paranee. Organisaation on toimittava mahdollisimman tehokkaasti ihan jo sen perustehtävien toteuttamiseksi.

Myös osallisuuden kehittäminen on tärkeää. Miten voisimme taata sen, että kuntalaiset voivat uusilla tavoilla osallistua kaupungin päätöksentekoon. Tämä täytyy viedä organisaation rakenteisiin asti. Uutena asiana on myös tullut esimerkiksi kaupunkimarkkinointi. Kaupungin viestintä ei ole enää vain tiedotteiden lähettämistä. Myös hankintojen onnistuminen paikallisen yrittäjyyden näkökulmasta on entistä tärkeämpää. 

Esko Lotvonen:
Kyllä organisaatiota on syytä jatkuvasti kehittää, sillä kaupungin rooli muuttuu myös jatkuvasti. Roolimme on muuttunut viime vuosina enemmän tilaajaorganisaatioksi eikä läheskään kaikkia palveluita tuoteta enää itse. Jatkossa sama suunta varmasti jatkuu.

Samalla kun viranhaltijaorganisaatiota virkaviivaistetaan ja kevennetään, on myös luottamushenkilöorganisaatiota muutettava vastaamaan uutta organisaatiomallia.


Miten uudistuskykyinen tai -halukas Rovaniemen kaupungin organisaatio on?

Esko Lotvonen:
Kyllä me olemme hyvin uudistuskykyinen organisaatio. Kykyä ja valmiutta uudistua siis on. Jatkuva uudistaminen myös väsyttää ihmisiä, siksi on toivottavaa, että jossakin vaiheessa voisimme viedä asioita eteenpäin pysyvämmillä rakenteilla.

Uusia asioita kuitenkin tulee koko ajan. Esimerkiksi osallisuuden kehittäminen. On tärkeää taata kuntalaisille osallistumismahdollisuudet, mutta myös ihmisten osallistuminen asioiden toteuttamiseen pitäisi mahdollistaa entistä paremmin. Näin jaettaisiin osaamista ja myös toteuttamiseen liittyvää taakka. Meillä on paljon vapaaehtoisjärjestöjä ja olemme siitä kiitollisia. Rovaniemi on edelläkävijä tässä mielessä.

Liisa Ansala:
Kyllä järjestöillä voisi olla vielä suurempi rooli. Meillä on jo nyt terveysalan ja kansalaisjärjestöjä, asukasyhdistyksiä sekä urheiluseuroja, jotka tekevät todella merkittävää työtä. Täytyy pohtia, voitaisiinko jotakin tehdä heidän toiminnan vahvistamiseksi.

Muutoksia tapahtuu varmasti jatkuvasti. Tässä organisaatiouudistuksessa tavoitteena kuitenkin on parhaan mahdollisen osaamisen turvin luoda paras mahdollinen organisaatio. Päätöksentekoon uudistus etenee toivottavasti jo syksyllä.


Rovaniemellä toimii STEA:n tukemaa matalan kynnyksen toimintaa vertaisryhmän muodossa. Ryhmä kokoontuu kuukausittain vapaaehtoisvoimin. Rahoittaako kaupunki toimintaa esimerkiksi järjestämällä ilmaisia kokoustiloja tai tukemalla rahallisesti avustuksin tai sponsoroimalla retkiä?

Liisa Ansala:
Meillä on jonkin verran avustuksia olemassa, pääsääntöisesti sotepuolelle ja kyläavustuksina. Suunnitteilla on, että Rovaniemen Neuvokas ja kaupungin asukastupa asettuisivat yhteen tilaan Rovakadulle vanhan Danske Pankin tiloihin. Muutos mahdollistaa varmasti myös kokoustilojen paremman saatavuuden. 


Millainen rooli kaupunkilaisilla on toiminnan ja talouden uudistamisessa?

Esko Lotvonen: 
Tämähän on yhteinen vene, jota pitäisi soutaa. Siinä mielessä tämmöinen omaehtoinen osallistuminen olisi tärkeää, koska ei kaupunki kaikesta voi huolehtia.  


Kevään aikana on puhuttu toiminnan ja talouden uudistamisesta, kokonaissuunnitelman tekemisestä ja talousarvion valmistelusta. Miten tämä kaikki etenee ja mitä tullaan vielä ennen kesälomia päättämään kaupungin taloudesta?

Liisa Ansala:
Tällä hetkellä lautakunnat valmistelevat talousarvioesityksiä ensi vuodelle. Ehdotusten on tarkoitus valmistua 17.6. mennessä. Marraskuussa valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta. 

Samaan aikaan valmistellaan laajempaa uudistamisohjelmaa, jossa valtuusto on käynyt tällaista isompaa linjakeskustelua ja lyönyt lukkoon talousarvion valmistelun raameja. Kaupunginhallitus puolestaan vie eteenpäin uudistamisohjelmaan tehtyjä käytännön kirjauksia ja valmistelee erilaisia pienempiä hankkeita, joita uudistamisohjelmaan kuuluu. Kesäkuun lopussa kaupunginhallitus palaa siihen, millaisia henkilöstövaikutuksia uudistamisohjelman toimeenpanolla on. 


Miten kaupungin henkilöstö on otettu huomioon tässä talousprosessissa?

Esko Lotvonen:
Henkilöstö- ja esimiesinfoja on järjestetty tiheästi. Infoissa on käsitelty ajankohtaista tilannetta. Tietysti myös yhteistyötoimikunnassa toiminnan ja talouden uudistamista käsitellään säännöllisesti. Pyrimme siis siihen, että henkilöstö pysyy ajan tasalla muutoksissa. Ja tietysti heitä myös kuullaan valmistelun edetessä.


Tulevatko nämä säästöt näkymään kaupunkilaisille jollakin tavalla, esimerkiksi samaan aikaan ensi vuonna?

Liisa Ansala:
Kyllä ne varmasti jollakin tavalla tulevat näkymään. Toivottavasti parempina ja laaduukkampina palveluina ja kestävämpänä kaupungin taloutena. Johtamisjärjestelmän muutos voi vaikuttaa konkreettisesti siihen, kenen kanssa kaupunkilaiset asioivat. Esimerkiksi jo yhdistetään kaksi toimialaa.

Esko Lotvonen:
Muutokset vievät aikaa. Myös asiakkaita täytyy kuulla näissä muutoksissa. Esimerkiksi palveluverkkojen muutoksissa on pitkät kuulemisprosessit ennen päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Siksi tarvitaan kolmen vuoden tasapainottamisaika, jonka aikana muutokset konkretisoituvat. Tavoitteena tietenkin on, ettei palvelujen taso yleisesti heikkene. Joissakin palveluissa varmasti joudutaan miettimään palvelujen laajuutta. Mikäli rahaa erinomaisiin palveluihin ei ole, emme tietenkään voi niitä taata. Keskitasoiset palvelut on kuitenkin turvattava. Myös palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuutta kehitetään osana uudistustyötä.