Jo vauvaikäisenä perheensä kanssa Rovaniemelle muuttanut dokumenttielokuvaohjaaja ja Lapin yliopiston kunniatohtori Virpi Suutari kuvailee lapsuuttaan ja nuoruuttaan Aalto-arkkitehtuurin ympäröimäksi. Hän tunsi vahvasti, että oli etuoikeus asua maailmankuulun arkkitehdin suunnittelemassa kaupungissa. Itse asiassa menestyksekkään Aalto-elokuvan teko oli pohjimmiltaan matka hänen lapsuusmaisemaansa – vaikka se ei käsittele sitä suoraan, on se elokuvan tunnelmassa mukana.
Minun Aaltoni -juttusarjassa eri henkilöt avaavat suhdettaan Alvar Aallon perinteeseen Rovaniemellä
Alvar Aallon suunnittelema Rovaniemen kaupunginkirjasto viuhkamaisine saleineen, kiehtovine syvennyksineen, designlamppuineen ja ylellisine nahkatuoleineen oli lukemista rakastavalle Virpi-tytölle turvapaikka.
- Kirjasto oli kuin lämmin syli, joka kutsui paukkuvan pakkasen keskellä. Aallolla oli taito saada pienikokoinen tila tuntumaan juhlavalta ja suuri tila kodikkaalta. Tämä on toteutunut täydellisesti Rovaniemen kirjaston suunnittelussa, Virpi Suutari pohtii.
Alvar Aalto kuului 1970-80-luvuilla ja kuuluu tänäkin päivänä monin tavoin Rovaniemen arkeen.
- Aallon suunnittelema kirjastotalo oli minulle erittäin rakas paikka, kodin jälkeen ehdottomasti tärkein. Muistan millainen kutsuva olohuone se oli lapsuudessani ja nuoruudessani. Rakastin kirjoja ja lukemista, mutta kulutin kirjastossa muutenkin joka viikko paljon aikaa odottaessani pianotuntieni alkua, Suutari muistelee.
Kirjastosta oli lyhyt matka naapurissa sijaitsevaan Lappia-taloon, jonka suojissa toimii Lapin musiikkiopisto. Suutarin arki pyöri 8-vuotiaasta parikymppiseksi pitkälti näissä Aallon toimiston suunnittelemissa tiloissa. Hän uskoo, että upeat rakennukset antoivat arvokkuuden kokemuksen kaikille kaupunkilaisille.
- Tunsin, että oli etuoikeus asua näin hienossa kaupungissa. Ajattelu- ja kokemusmaailmaani vaikutti varmasti myös kotini ilmapiiri. Vanhempani puhuivat Alvar Aallosta aina hyvin kunnioittavaan sävyyn. Arvostus maailmankuulun arkkitehdin jälleenrakentamistyötä kohtaan oli suurta, hän muistelee.
Yhden asian Suutari on vasta viime aikoina oivaltanut. - Rovaniemen lähes täysin maan tasalle tuhonnut sota oli niin lähellä lapsuusaikojani, että kirjastokin oli valmistunut vain kaksi vuotta ennen syntymääni, Suutari sanoo.
Aalto-elokuva, sydämen projekti
Rakkaus Aaltoa kohtaan ja pienen ihmisen kokemukset kotikaupungistaan kulkivat dokumenttielokuvaohjaajan mukana kaikki vuosikymmenet. Mystinen Aalto alkoi kiehtoa häntä vuosi vuodelta enemmän.
- Kuka Alvar Aalto oli? Miksi minusta tuntui lapsena siltä miltä tuntui? Näitä halusin lähteä tutkimaan. Vaikka Aalto-elokuvan teko oli minulle itse asiassa matka omaan lapsuuteeni ja nuoruuteeni, ei elokuva tietenkään käsittele sitä suoraan vaan on elokuvan tunnelmassa mukana, Virpi Suutari pohtii.
Vuonna 2020 ensi-iltansa saanutta kokoillan elokuvaa “Aaltoa” varten hän teki perusteellista taustatutkimusta neljä vuotta. Näiltä retkiltä löytyivät myös Aallon lahjakkaat ja kiehtovat vaimot, Aino ja Elissa. Haastatteluja kertyi ympäri maailmaa niin valtava määrä, että materiaalista syntyivät myös Aalto-dialogit, 8-osainen sarja lyhytelokuvia.
- Näissä Aalto-dialogeissa Aallon kollegat ja ystävät sekä tutkijat saavat puheenvuoron samalla, kun kamera esittelee Alvar ja Aino Aallon suunnittelemia taloja, tiloja ja esineitä.
Kaikki elokuvansa Suutari on ohjannut ja ne on tuottanut hänen yhdessä puolisonsa Martti Suosalon kanssa omistama tuotantoyhtiö Euphoria Film Oy.
Modernit Aallot ihastuttavat maailmalla
Virpi Suutari on saanut matkoillaan huomata, että Suomi kiinnostaa maailmalla valtavasti. Aalto-dokumenttielokuvaa on myyty ja sitä on esitetty joka puolella maailmaa. Esityskalenteriin mahtuu kaupunkeja lähes koko karttapallolta: Etelä-Koreasta Hongkongin modernin taiteen museoon sekä Pariisin designmuseoihin ja Venetsian arkkitehtuurin Biennaaliin. Myös kansainvälistä mediaa Aallot kiinnostavat.
- Naistoimittajia ja erityisesti japanilaisia kiehtoo feministinen näkökulma ja naisen asema. Aino Aallon ratkaiseva rooli suunnittelutyössä ihastuttaa ja kiinnostaa erityisesti. Myös se, että Alvarin toinen vaimo Elissa Aalto vei miehensä kuoleman jälkeen projektit itsenäisesti ja menestyksellä maaliin.
Eniten yleisöä meillä ja maailmalla on yllättänyt Aaltojen henkilökohtaisemmat asiat ja erityisesti Ainon ja Alvarin suhteeseen liittyvät vivahteet.
- Elettiin aikoja, jolloin ensimmäinen maailmansota ja Suomen sisällissota oli loppunut. 1920-luvun kauheudet haluttiin karistaa ja olla moderneja ihmisiä kaikilla elämänalueilla, myös seksuaalisesti. Kansainvälinen yleisö on ollut Aaltojen tästä puolesta hyvin innoissaan, Suutari kertoo.
Myös se on maailmalla herättänyt ihastusta, että me suomalaiset olemme saaneet elää kodeissamme maailmanluokan muotoilun ympäröimänä.
- Lähes kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen suhde Aaltoon. Esimerkiksi upea Aalto-maljakko on kodeissamme ihan arkikäytössä. Aalto on nuorillekin kova sana. Meidänkin jälkikasvumme on napannut aarteita omiin koteihinsa, Virpi Suutari nauraa.
Virpi Suutarin Aalto-dokumentit
Aalto
Virpi Suutarin ohjaama ja vuonna 2020 ensi-iltansa saanut dokumenttielokuva kertoo Alvar sekä Aino Aallon urasta ja heidän teoksistaan ympäri maailmaa. Elokuva vie myös matkalle Aaltojen rakkaustarinaan ja heidän moderniin ajatteluunsa ikonisten teosten taustalla. Elokuvassa hyödynnetään sekä arkistomateriaalia että asiantuntijoiden haastatteluja, mutta Suutari myös keräsi Aaltoa varten valtavasti arkistomateriaalia aineistonkeruu- ja kuvausmatkoilla, jotka suuntautuivat ympäri maailmaa, kuten New Yorkiin, Bostoniin, Pariisiin, Venetsiaan ja Viipuriin. Dokumenttielokuvajuhlilla palkittu elokuva voitti myös Jussi-palkinnot parhaasta musiikista ja leikkauksesta.
Aalto-dialogit
Aalto-dialogit on tavallaan jatkoa huiman suosion saavuttaneelle dokumenttielokuvalle Aalto. Se on dokumentti ja samalla lyhytelokuvasarja, jonka persoonalliset kertojat avaavat Aino ja Alvar Aallon arkkitehtuurifilosofiaa ja osallistuvat ajankohtaiseen keskusteluun siitä, mitä ihminen arkkitehtuurilta tarvitsee. Se pohjautuu haastatteluihin, joita Virpi Suutari teki Aalto-elokuvaa varten.
Virpi Suutari on vieraana Lappia-talolla 30.11.2023 järjestettävässä Aallon Rovaniemi -seminaarissa. Suutaria haastattelee Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Seminaari on maksuton.
Ohjelma ja ilmoittautuminen: https://tapahtumat.rovaniemi.fi/fi-FI/page/6530d90ec80ea97087ce0f7c
Minun Aaltoni - Virpi Suutari
My Aalto - Virpi Suutari