Kaikki uutiset

Minun Aaltoni: Lappia-talo rakentajan ja teatterintekijöiden silmin

Julkaistu 11.6.2024 9:15

Minun Aaltoni -juttusarjassa eri henkilöt avaavat suhdettaan Alvar Aallon perinteeseen Rovaniemellä. Lappia-talo on ollut Rovaniemen teatterin kotipesä ja näyttelijöiden työpaikka jo vuodesta 1975 lähtien. Tänä päivänä Aallon suunnittelemassa kulttuurin kehdossa toimivat myös Lapin musiikki- ja tanssiopisto sekä Rovaniemen kuvataidekoulu.

kuvakollaasiweb.jpg
Lappia-talon ammattilaisia ennen ja nyt: Ylärivissä vasemmalta legendaarinen näyttelijä Pirjo “Jente” Leppänen ja tämän päivän tähti Siiri Partanen. Alarivissä Lappia-talon työmaan vastaava rakennusmestari Rauno Kostamo ja Rovaniemen teatterin myyntipäällikkö Maria Mänty. Kaikki tämän artikkelin kuvat: Rovaniemen kaupunki / Mikko-Pekka Karlin ja Jaakko Posti.

20240506_Aalto_Lappia-talo_mpkarlin_2048px-26.jpg

Rakennusmestari muistelee

Vuonna 1975 valmistunut Lappia-talo oli viimeinen rakennus, jonka arkkitehti Alvar Aalto näki valmistuvan ja jonka vihkiäistilaisuudessa hän oli paikalla. Rakennuksen suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa hänen vaimonsa arkkitehti Elissa Aalto. Molempien heidän kanssaan sai työskennellä tiiviisti talon vihkiäisiin saakka rovaniemeläinen rakennusmestari Rauno Kostamo (89).

- Minulla oli tuolloin 45-vuotiaana jo varsin mittava työkokemus Lapin isoilta työmailta ajoilta, jolloin sodassa tuhoutunutta Lappia jälleenrakennettiin. Kokemusta vaadittiinkin näin suurella työmaalla kuin Lappia-talo oli. Tämä oli aivan erilainen työmaa kuin muut. Sain aina kaiken mitä tarvitsin ja apua tarjottiin joka paikassa, kun vain mainitsin Aallon toimiston, hän muistelee.

Ja Rauno tiesi mitä halusi. Samoin tiesivät Aallon toimisto, itse Alvar sekä Raunon monisanaisesti ihmisenä ja arkkitehtinä ylistämä Elissa Aalto.

- Yksi mieleenpainunut tarina liittyy aulan marmorilattian laattoihin. Kävimme Louella valitsemassa ne paikan päällä Lapin Marmorin louhoksella. Kyllä piti käydä kova neuvottelu siitä, että kiillotetaanko laatat vai ei. Elissa tiukasti vaati, ettei missään nimessä kiilloteta ja onneksi hänen viisaita sanojaan uskottiin – nythän nämä lattiat olisivat kuin peili, kiiltäisivät ja loistaisivat, Rauno nauraa.

Laattoihin liittyy sekin yksityiskohta, että Alvar tuli katsomaan valmista, koboltinsinistä laattaseinää teatterisaliin ja ravintolaan johtavassa portaikossa. Arkkitehti ei ollut täysin tyytyväinen tulokseen.

- Alvar kysyi minulta, että eikö sinustakin ole julma tuo seinä, kuin pyykkilauta. Ja niin hän sitten osoitti sormella muutamia laattoja ja otatti ne pois. Lopputulos kyllä näyttää nerokkaalta, tunnustaa rakennusmestari.

Työmaa vaati paljon erikoistaitoja. Esimerkiksi messingistä taivutettiin miesvoimin yksityiskohtia, joita Lappia-taloon asennettiin mittava määrä.

- On hienoa, että maestrokin ehti nähdä talon valmiina. Se jäi Alvarin viimeiseksi työksi ennen kuolemaansa.


20240506_Aalto_Lappia-talo_mpkarlin_2048px-7.jpg

Legendan ja uuden polven näyttelijän kohtaaminen

Jussi-palkitulla ja toukokuussa 2024 Lapin yliopiston kunniatohtoriksi vihityllä näyttelijä Pirjo “Jente” Leppäsellä on takanaan vuosikymmeniä ja huikeat yli 200 roolia Lappia-talon lavalla. Suurelle yleisölle tv-sarjasta “Uusi Päivä” tutulle ja vuonna 2019 teatteritaiteen maisteriksi valmistuneelle Siiri Partaselle talo on puolestaan tarjonnut hänen uransa ensimmäisen näyttelijäkiinnityksen.

Legendaarisen Jenten muistelukset ovat nuorelle näyttelijä-muusikolle mielenkiintoista kuultavaa.

- Aloitin jo vuonna 1968 Lappia-talon ja kirjaston välissä sijainneessa vanhassa, intiimissä teatteritalossa satunäytelmän puhumattomana pupujussina. Siitä se ura urkeni ja virallisesti minut kiinnitettiin vakituiseksi näyttelijäksi jo vuonna 1972, Jente muistelee.

Lappia-talon valmistumista odotettiin teatteriväen keskuudessa suurella innolla ja jännityksellä.

- Kun astuimme ensimmäistä kertaa suureen teatterisaliin oli hetki ikimuistoinen: Meillä oli nyt mahtava, pyörivä näyttämö! Valojakin tuntui olevan joka paikassa. Sitten oli myös haasteita näyttelijälle kuten pitkä matka pukuhuonekerroksiin ja salin kaikuva akustiikka. Piti opetella artikuloimaan uudella tavalla. Aalto ei ollut kaikkia näyttelijälle merkittäviä näkökulmia osannut ottaa huomioon, Jente pohtii.

Samanlaisia huomioita on tehnyt Siirikin. Sokkeloisuuteen tottumiseen meni koko ensimmäinen vuosi. Aina löysi itsensä uudesta portaikosta tai käytävästä.

- Olen Jyväskylästä kotoisin, joten Lappia-talossa oli minulle myös paljon tuttua. Kotikaupungissani on myös Alvar Aallon suunnittelema teatteritalo. Jollain tavalla taloissa on samaa henkeä, sanoo Siiri.

Molemmat naiset ovat löytäneet lempipaikkansa talosta. Jentelle se on nykyisin katsomo, jossa hän pyrkii katsomaan vielä eläkkeelläkin kaikki teatterin ohjelmistossa olevat näytelmät.

- Minulle se on tietysti näyttämö ja se ihana odotuksen tunne, kun verhojen taakse kuuluu paikalle tulleen yleisön äänet. Ja kyllä töihin saapuminen on aina upea hetki, kun näen tunturimaiset huiput Lappia-talon katolla. Talvinen valaistus on niin kaunis, Siiri huokaisee.

20240506_Aalto_Lappia-talo_mpkarlin_2048px-21.jpg

Teatterin uusi brändi nosti Aallon valokeilaan

Rovaniemen Teatteri lanseerasi syksyllä 2022 uuden brändinsä. Alvar ja Elissa Aallon suunnittelusta inspiroituneen työn tuloksena syntyi “Arktinen päänäyttämö”, jonka slogan on “Aaltoja, väreitä”.

- Brändiuudistusta valmisteltiin vuoden verran ja siihen osallistettiin niin asiakkaat kuin koko teatterin henkilökunta. Ikoninen Lappia-talo nostettiin isoksi osaksi visuaalista ilmettä, teatterin myyntipäällikkö Maria Mänty kertoo.

Teatteri pääsi Aalto-säätiön hyväksymänä toteuttamaan uudistuksen, joka ulottuu nyt teatteriravintolasta näyttelyihin, verkkosivuihin, kauppaan ja sen tuotteisiin. Suunnitteilla on tuoda Aalto myös näyttämölle.

Maria Mänty itse pitää todella paljon Aaltojen ajattelusta sekä lukuisista tarinoista, joita arkkitehtilegendasta kerrotaan. Yksi tällainen tarina liittyy koboltinsiniseen väriin.

- Tarinan mukaan Alvar on valinnut värin, koska sitä vasten naisten iltapuvut näyttävät kauneimmilta. Tämä väri on vahvasti esillä täällä Lappia-talon alkuperäisessä sisustuksessa sekä myös uusissa brändituotteissamme.

Brändiuudistus näkyy ja tuntuu myös talon yleisessä tunnelmassa.

- Me olemme ylpeitä teatteristamme ja talostamme!

 

Lappia-talo 

Rakennus valmistui kahdessa osassa vuosina 1972 ja 1975
Vaihe 1: Musiikkiopiston pääty vuonna 1972 (rakennusmestari Eino Ruumensaari)
Vaihe 2: Teatterin pääty vuonna 1975 (rakennusmestari Rauno Kostamo)

- Lappia-talo jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Alvar Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.
- Alvarin toisella vaimolla Elissa Aallolla oli keskeinen rooli Lappia-talon rakentamisessa.
- Lappia-talo on Aalloille ominainen kokonaistaideteos; Aallon toimistossa suunniteltiin paitsi rakennus myös sisustus ja kalusteet.
- Rakennuksen kattava peruskorjaus valmistui vuonna 2015.

Rakennuksessa toimivat tällä hetkellä:
- Rovaniemen Teatteri / Lapin alueteatteri
- Lapin musiikki- ja tanssiopisto
- Rovaniemen kuvataidekoulu

Minun Aaltoni, Lappia-talo 

 

 

My Aalto, Lappia-talo (English)

Katso kaikki uutiset