Kysymme juttusarjassa tutuilta ja omilla aloillaan menestyneiltä rovaniemeläisiltä tai rovaniemeläislähtöisiltä "Mitä rovaniemeläisyys sinulle merkitsee". Tällä kertaa vuorossa ovat elokuva-alalla palkitut ja menestyneet elokuvaohjaajat.
Virpi Suutari
Asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Rovaniemellä.
Mm. Palkittu dokumenttielokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja sekä Lapin yliopiston kunniatohtori. Voittanut kolme kertaa Jussi-palkinnon elokuvista Yrittäjä, Eedenistä pohjoiseen sekä Joutilaat. Suutarin ohjaama dokumentti Aalto (2020) voitti Jussi-palkinnot parhaasta musiikista ja leikkauksesta.
1. Mitä rovaniemeläisyys sinulle merkitsee?
Koen, että minulla on pohjoisen ihmisen identiteetti. Se tarkoittaa avoimuutta ja vastaanottavaisuutta - emme ole takakenossa, vaan enemmänkin etukenossa maailmaa kohtaan. Itselleni Rovaniemi oli täydellinen lapsuuden ja nuoruuden kaupunki. Elämä kytkeytyi luontoon, kaikki oli todella turvallista ja helppoa sekä samalla kansainvälistä.
2. Millainen suhteesi tänä päivänä on Rovaniemeen?
Muistelen etelässä aina haikeasti hiihtomaastoja ja kaipaan talvea. Rakastan Rovaniemen metsiä ja koskematonta luontoa, johon pääsee ilman autoa. Ensimmäisenä näen mielessäni joen ja Ounasvaaran. Luonnon läsnäolo on ehdottomasti parasta! Myös Alvar Aallon kirjastotalo on minulle erittäin rakas paikka, jossa käyn joka kerta Rovaniemellä vieraillessani. Sydämessäni läikähtää, kun astun sinne sisään ja muistan millainen kutsuva olohuone se oli jo lapsuudessani ja nuoruudessani. Maailmankuulu arkkitehti on rakentanut rakennuksia, jotka kuuluvat kaikille. Koko Rovaniemen upea Aalto-keskus on tasa-arvoajattelun symboli!
3. Miten kuvailisit Rovaniemeä henkilölle, joka ei ole kaupungissa koskaan vieraillut.
Kaupunki on sananmukaisesti luonnon sylissä. Palvelun ystävällisyys on sekin aivan erilaista - hämmästyttävän aitoa ja ystävällistä. Rentoutta, jota harvoin kohtaa. Myös tämän päivän moderni ja tasokas ravintolatarjonta on aina maininnan arvoinen juttu.
Miia Tervo
Asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Rovaniemen Muurolassa.
Mm. Rovaniemellä kuvatun, seitsemällä Jussilla palkitun Aurora-elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja.
1. Mitä rovaniemeläisyys sinulle merkitsee?
Se merkitsee paljon, koska identiteettini, äitini ja suurin osa ystävistäni on Rollossa. Rovaniemeläisyys on tapa kertoa tarinoita ihan pienistäkin jutuista, joille voi nauraa. Se on ahkeruutta eli sitä, ettei pelkää työtä, reipasta asennetta, suoraselkäisyyttä ja rehellisyyttä. Ja kaipuuta, koska en nyt asu siellä.
2. Millainen suhteesi tänä päivänä on Rovaniemeen?
Kaihoisa. Äiti ja ystävät asuvat siellä. Ja kulttuuri on siellä niin omanlaisensa, ettei minunkaan tarvitse koko ajan aiheuttaa kiusallisia hetkiä oudoilla vitselläni! Tai se on sitä, että voi lähteä syvälle luontoon tuosta vain. Käyn nykyään Rovaniemellä liian harvoin, kun on lapset ja työt. Mutta ostimme juuri asuntovaunun, joten tulemme Rolloon pyörimään ihan “happy campereinä”.
3. Miten kuvailisit Rovaniemeä henkilölle, joka ei ole kaupungissa koskaan vieraillut.
Rollo on poikkeuksellinen kaupunki, koska se on samaan aikaan niin edistyksellinen ja perinteikäs. Samaan aikaan on historiaa ja katsotaan reippaasti eteenpäin! Rovaniemi kasvaa ja kehittyy. Ihmiset ovat luonnonvara ja luonto on niin lähellä, että se on jo osa itseä. Elämä on mutkatonta. Ihmiset ovat todella kiinni ajassa. Rollossa on myös omat tummat sävynsä, mutta nekin tekevät siitä persoonallisen ja elävän.
Rovaniemellä asuva Katja Gauriloff on äitinsä puolelta kolttasaamelainen. Kuva: Katja Gauriloff /House of Lapland.
Katja Gauriloff
Asunut lapsuutensa Rovaniemellä ja on Rovaniemelle sijoittuneen elokuvatuotantoyhtiö Oktoberin osaomistaja. Suomalais-kolttasaamelainen dokumenttiohjaaja ja elokuvaohjaaja.
Mm. dokumentit Huuto tuuleen ja Säilöttyjä unelmia palkittu valtion laatutuella. Kuun metsän Kaisa palkittu parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnolla.
1. Mitä rovaniemeläisyys sinulle merkitsee?
Rovaniemen seutu on paikka, jossa olen kasvanut. Lähdin jo varhain etelään opiskelemaan ja etsimään omaa tietäni, mutta palasin kuitenkin noin 10 vuotta sitten takaisin tänne. Olen sanonut, että elämäni paras teko oli aikoinaan muuttaa pois Rovaniemeltä, mutta paluumuutto oli toiseksi paras. Täällä asuu lähin perheeni ja oli siksi luontevaa palata tänne kasvattamaan myös oma lapseni. Vanhempani ovat jo iäkkäitä, joten on mukavaa olla myös lähellä heitä.
2. Millainen suhteesi tänä päivänä on Rovaniemeen?
Vakituinen kotini on nyt täällä. Rovaniemeltä on helppo matkustaa etelään työasioissa, mutta myös Saamenmaahan, jossa on henkinen kotipaikkani. En ole kovinkaan urbaani ihminen, joten en kaipaa suuresti hälinää ympärilleni. Pidän siitä, että talomme on rauhallisella alueella lähellä keskustaa - täällä saa olla rauhassa. Itse vietän aikaani niin lenkkipoluilla kuin konserteissakin. Toivoisin, että kaupungissa ymmärrettäisiin säilyttää taide, kulttuuri ja sen tekijät ytimessä, rikastuttamassa kaupunkikulttuuria.
3. Miten kuvailisit Rovaniemeä henkilölle, joka ei ole kaupungissa koskaan vieraillut.
Rovaniemi on kahden suuren joen risteyksessä oleva kaupunki, jonka keskustasta pääsee kävellen upeiden ulkoilumaastojen äärelle mm. Ounasvaaralle. Rovaniemi on myös sopivasti kansainvälinen, pohjoinen yliopistokaupunki. Kulttuuria kaupungista löytyy viihtymiseen asti.