Rovaniemen kaupunginjohtajan talousarvioesitys tähtää tasapainoon vuoteen 2027 mennessä

Kaupungin toimintamenot kasvavat tulorahoitusta voimakkaammin. Kaupungin rakenne on muuttunut hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä ja valtionosuudet vähentyneet sen myötä merkittävästi. Menoja nostavat yleinen kustannusten ja korkojen nousu sekä kunta-alan palkkaratkaisu. 

Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Inflaatio, korkokulut ja palkkakulut nostavat menoja, joten kaupungin on tehostettava omaa toimintaansa tulevina vuosina.

“Koko kaupunkiorganisaatio on ponnistellut yhdessä sen eteen, että velvoittavaan määrärahakehykseen päästään ensi vuoden osalta. Kaikkia säästökohteita ei kuitenkaan voida toteuttaa yhden vuoden aikana, joten sopeuttaminen jakautuu väistämättä usealle vuodelle. Talouskeskustelua on käytävä jatkuvasti. Koska menot kasvavat jatkuvasti, mutta tulot eivät samassa suhteessa, on toimintaa sopeutettava”, sanoo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. 

Konserniyhteisöjen tuloutus on pysynyt vakaana. Sähkön hinnan nousu vuosien 2022 ja 2023 aikana kasvatti tilapäisesti sähkön myynnistä saatuja tuloja. Lähitulevaisuudessa sähkön hinnan ennakoidaan pysyvän maltillisella tasolla, ja se palauttaa yhteisöjen tuloutuksen takaisin aiemmalle, matalammalle tasolle.  

Konsernijohtamisessa tähdätään siihen, että konserniyhtiöiden tuottamat palvelut tarjoaisivat kaupunkilaisille kohtuuhintaiset, keskiarvoa matalammat asumiskustannukset. Lisäksi yhteisenä tavoitteena on aktiivinen osallistuminen erilaisiin työllistämistoimenpiteisiin. 

Talousarvioesitys perustuu lautakuntien ehdotuksiin 

Kaupunginjohtajan esitys perustuu lautakuntien esittämiin sopeuttamistoimenpiteisiin ja täyttää kaupunginhallituksen asettaman määrärahakehyksen. Sopeuttamistoimet sisältävät muun muassa palvelujen karsimista ja joidenkin maksujen maltillista korotusta. Lisäksi pidättäydytään menojen lisäyksestä. 

Rovaniemen kaupungin päätehtäviä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen ovat sivistys ja kasvatus, elinvoima sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sivistys- ja hyvinvointipalvelut edustavat noin 85 prosenttia koko kaupungin toiminnasta. 

Suunnitelmakaudella 2024–2027 koulua käyvien lasten määrä tulee yleisten ennusteiden  (FCG, MDI, Tilastokeskus) mukaan vähentymään Rovaniemen alueella noin 700 lapsella. Tämä on huomioitava myös taloussuunnittelussa. Lasten määrän muuttuminen vaikuttaa paitsi palveluverkkoon myös valtionosuuksiin, jotka kehittyvät suhteessa lapsimäärään. 

Sivistyslautakunnan hyväksymien sopeuttamis- ja tasapainottamistoimien lisäksi sivistys- ja hyvinvointitoimialalla tulee sopeuttaa toimintaa ja palvelurakennetta palvelutarpeen muutosten mukaisesti. Lisäksi tarvitaan panostusta digitalisaatioon ja toiminnan tehokkuuteen. 

Muilla toimialoilla säästöt kohdistuvat muun muassa katujen, rakennusten ja puistojen ylläpitoon ja korjaamiseen, joita joudutaan priorisoimaan ja osittain siirtämään eteenpäin. Koko organisaation tasolla tehostetaan tilojen käyttöä ja sopeudutaan muuttuneisiin työskentelytapoihin ja etätyöskentelyyn. Lisäksi tehostetaan ICT-toimintaa ja haetaan uuden teknologian mahdollistamia ratkaisuja. 

Merkittäviä investointeja koulurakennuksiin 

Talousarvioesityksessä kaupunki investoi ensi vuonna arviolta 71 miljoonalla eurolla ja koko suunnitelmakaudelle 2024–2027 arviolta 180 miljoonalla eurolla. Investoinnit sisältävät rakennuksia ja infrastruktuuria. 

Kahtena seuraavana vuonna kaupunki investoi peruspalveluiden kiinteistöihin historiallisen paljon. Sen jälkeen investointitason arvioidaan tasoittuvan vuosittain noin 20 miljoonaan euroon.

Merkittävimpiä investointeja ovat Vaaranlammen ja Napsun monitoimitalojen uudisrakennukset. Lisäksi kaupunki investoi Neljäntuulen koulun eli sairaalakoulun rakentamiseen keskussairaalan läheisyyteen. Napsun pienten koulun piha-alue tehdään samaan aikaan monitoimitalon kanssa, ja alakoulun remontti jatkuu vuosina 2025–2026. 

Kaikkiin mainittuihin kouluihin investoidaan vuosina 2024–2027 yhteensä arviolta 77 miljoonaa euroa.

“Nämä historiallisen suuret kouluinvestoinnit ovat investointeja lasten ja nuorten hyvinvointiin ja sujuvaan koulunkäyntiin“, sanoo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. 

Kaupungintalon peruskorjaus käynnistyy vuonna 2024 suunnittelun jälkeen. Yhdyskuntatekniikan investoinneissa on priorisoitu lähivuosille liike- ja teollisuusalueiden rakentamista sekä muita elinkeinoelämää tukevia investointeja. Yhteensä katuihin ja teihin investoidaan seuraavana vuonna 5,6 miljoonaa euroa.

Konserniyhteisöt mukaan lukien koko kaupunkikonsernin investoinnit vuonna 2024 ovat yhteensä 112 miljoonaa euroa.

Lainalla rahoitetaan investointeja

Kaupungin suuret investoinnit suunnitelmakaudella aiheuttavat tarpeen pitkäaikaisten lainojen nostoille. Yhteensä uutta pitkäaikaista lainaa arvioidaan nostettavan 212 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027. Lainoja lyhennetään vastaavalla ajanjaksolla noin 88 miljoonaa euroa. 

Kaupungin lainamäärä on 5 670 euroa asukasta kohden vuonna 2024. Vuoteen 2027 mennessä lainamäärä nousee 6 427 euroon asukasta kohden.

Tuloveroksi esitetään 8,9 prosenttia

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle vuoden 2024 tuloveroprosentiksi 8,9 prosenttia. Tänä vuonna tuloveroprosentti on 8,86. Kiinteistöveroprosenttien kaupunginhallitus esittää pysyvän nykyisellä tasolla. 

Vuodesta 2024 alkaen tuloveroprosentti tulee lain mukaan ilmoittaa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella, kun se vuoteen 2023 on ilmoitettu sadasosan tarkkuudella. Tämänhetkisten arvioiden mukaan pyöristys kasvattaisi verotuloja ensi vuonna noin 570 000 euroa. 

Valtuusto päättää veroprosenteista kokouksessaan 13.11.2023. 

Talouden keskeiset luvut kaupunginjohtajan esityksessä vuodelle 2024 

• Toimintakulut ovat 252,99 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 74,24 miljoonaa euroa. Toimintakate on -178,72 miljoonaa euroa, vuosikate on 10,10 miljoonaa euroa ja poistot 14,65 miljoonaa euroa. 
• Talousarvio 2024 on 4,25 miljoonaa euroa alijäämäinen.   
• Suunnitelmakausi 2024–2027 on 523 000 euroa ylijäämäinen
• Investointimenot ovat yhteensä 72 miljoonaa euroa.    
• Lainakanta 368 miljoonaa euroa, joka on 5 670 euroa/asukas. 
• Rovaniemen kaupungin saamat valtionosuudet pienenevät vuoden 2023 tasosta noin 27 prosentilla vuonna 2024.
• Kunta-alan virka- ja työehtosopimusratkaisu vaikuttaa palkkoihin ja kasvattaa henkilöstökuluja ensi vuonna noin 2,99 prosenttia.
  
  

Talousarviokäsittelyn eteneminen 

Rovaniemen kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioesitystä 27.11.2023 ja tekee esityksensä valtuustolle. 

Lopullisesta talousarviosta päättää valtuusto maanantaina 11.12.2023 kaupunginhallituksen esityksen pohjalta.