Tarkoituksena on, että kaikilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää kaupungin palveluita.
Rovaniemen kaupunki on alkanut aiempaa perusteellisemmin huomioida esteettömyyden rakennus- ja peruskorjaushankkeissaan.
Esimerkiksi Napsun ja Vaaramon monitoimitalojen suunnittelussa esteettömyyttä on mietitty alusta asti. Esteettömyyteen panostetaan myös Häkinvaaran päiväkodin ja Neljäntuulen koulun rakennushankkeissa sekä kirjaston ja kaupungintalon peruskorjauksissa.
Lisäksi kaupungin liikuntapaikkojen esteettömyyttä kartoitetaan loppuvuoden aikana.
Kaupunki on hyödyntänyt esteettömyystyössä paikallista vammais- ja vanhusneuvostoa, esteettömyyden kokemusasiantuntijoita ja ulkopuolista asiantuntijayritystä, Riesa Consultative Oy:ta.
Lain minimi ei riitä – rakennuksen on oltava toimiva kaikille
Laki määrittää minimitason sille, miten esteettömyys tulee huomioida rakentamisessa. Esimerkiksi pääsisäänkäynnistä tulee päästä sisään pyörätuolilla ja tiloissa on oltava esteetön wc.
Laki ei kuitenkaan takaa, että tilat ovat toimivat kaikille käyttäjille ja asiat on sijoiteltu yhdenvertaisesti.
“Erääseen kouluun oli esimerkiksi tehty esteetön sisäänkulku toiselta puolelta rakennusta, eli yksi oppilas joutui kiertämään todella poikkeuksellisen reitin, että pääsi sisään. Mitä isompi ja monitahoisempi rakennus, sitä enemmän lakiin jää tulkinnanvaraa”, sanoo esteettömyysasiantuntija Joel Hentunen Riesa Consultativelta.
Hentunen kiittelee Rovaniemen kaupunkia siitä, että se pyrkii huomioimaan esteettömyyteen liittyvät asiat jo kun rakennuksia suunnitellaan.
“On kaupungilta tärkeä ele, että se haluaa proaktiivisesti edistää esteettömyyttä eikä niin, että vammaisneuvostoa kierrätetään valmiissa rakennuksessa ja kerätään palautetta.”
Esteettömyyden huomioiminen suunnittelun alkuvaiheesta lähtien tulee myös huomattavasti halvemmaksi kuin korjausten tekeminen jälkikäteen, lisää rakennuspäällikkö Juha Välitalo Rovaniemen kaupungilta.
Tarkoituksena varmistaa, että tiloja voidaan muokata
Napsun eli Napapiirin, Nivavaaran ja Syväsenvaaran monitoimitalon suunnittelussa kokemusasiantuntijoilta saatiin jo alkuvaiheessa arvokasta tietoa. Suunnittelijoilla ei esimerkiksi olisi tullut mieleen, että hissien nappulat on parempi laittaa vaakatasoon, ei pystyyn, jotta pyörätuolilla kulkevat ylettyvät niihin.
“Vaaka-asettelua ei ollut huomioitu tarjouksessa, mutta koska käyttäjät nostivat sen esiin, asia huomioitiin ja räätälöitiin meille sopivaksi”, tulevan monitoimitalon johtaja Tiina Mölläri kuvaa.
Riesa Consultiven esteettömyysasiantuntija Joel Hentunen kävi Napsun monitoimitalon ja pienten koulun peruskorjauksen suunnitelmat yksityiskohtaisesti läpi. Lopuksi hän kommentoi liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteettömyyttä.
“Annoimme evästyksiä esimerkiksi opastukseen, kalustukseen, kenkien ja vaatteiden säilytykseen ja induktiosilmukka-asioihin. Lisäksi kommentoimme pienten koulun eli erityiskoulun esteettömyysasioita ja varmistimme, että sieltä kulku uuteen monitoimitaloon sujuu hyvin”, Hentunen luettelee.
Hentunen kertoo pyrkineensä varmistamaan, ettei esteettömyydessä mietitä vain koulun oppilaita vaan myös henkilökuntaa, nuorisotilan käyttäjiä ja viikonloppukäyttäjiä.
“Esimerkiksi monitoimirakennuksen kaikki käyttäjät eivät ole oppilaita. Kouluun voidaan ihan hyvin palkata vaikka pyörätuolia käyttävä opettaja. Tai viikonloppuna koulun liikuntasalissa voidaan pelata näkövammaisten suosimaa maalipalloa”, Hentunen sanoo.
Suojelluissa kohteissa rajatut mahdollisuudet
Riesa teki esteettömyyskartoitukset myös kaupungintalolle ja kaupunginkirjastoon, ennen kuin meneillään olevien peruskorjauksien tarkempi suunnittelu aloitettiin.
Kartoituksissa tarkasteltiin muun muassa saapumiseen liittyviä asioita:
- onko esteettömiä pysäköintipaikkoja tarpeeksi?
- onko saapumisliikenteen tulolle esteitä?
- onko rakennuksen sisäänkäynnillä sähköistä ovenavaajaa?
- pääseekö sisäänkäynnille luiskaa pitkin?
- miten näkövammainen erottaa sisäänkäynnin, onko siinä äänimajakka?
Huomioiden seurauksena suunnitelmiin tehtiin muutoksia. Esimerkiksi kirjaston oviin tulee remontin jälkeen automaattinen avauspainike ja kynnyksiin asennetaan uudet kynnysluiskat.
Kaupungintalo ja kirjasto ovat Alvar Aallon suunnittelemia ja suojeltuja, minkä vuoksi kaikki parannukset esteettömyyteen eivät ole mahdollisia. Esimerkiksi lukusyvennyksiin ei voida tehdä esteetöntä kulkua.
Sen sijaan esteettömyys aiotaan huomioida aiempaa paremmin esimerkiksi saapumisessa ja pysäköinnissä: invataksit ohjataan jatkossa Jorma Eton tien puolelle – nykyisin niiden pitää kulkea kirjaston eteen kevyen liikenteen väylää pitkin.
Kirjaston lukusyvennyksiin ei saada esteetöntä kulkua, mutta kirjaston esteettömyyttä parannetaan peruskorjauksessa monilla muilla keinoilla. Esimerkiksi ovet avautuvat jatkossa painikkeella ja kynnysten yli pääsee helpommin.
Seuraavaksi keskitytään liikuntapaikkoihin
Seuraavaksi kaupungin on tarkoitus parantaa liikuntapaikkojen esteettömyyttä.
Riesan asiantuntija kartoitti Vesihiisi-uimahallin esteettömyyttä lokakuun alussa. Riesa on kehittänyt uuden esteettömyysindeksin, joten Rovaniemen kaupunki saa kartoituksen lopputuotoksena indeksiarvon, joka kuvaa uimahallin esteettömyyden tasoa numeerisesti.
Tämän jälkeen kaupunki selvittää itse seitsemän muun liikuntapaikan esteettömyyden tason käyttämällä Riesan esteettömyysindeksiä.
Lopuksi liikuntapalvelujen työntekijät miettivät yhdessä Riesan kanssa, mitä indeksin paljastamille puutteille tehdään.
On erittäin tärkeää, että kaupungin palvelut ovat tasavertaisesti saavutettavissa kaikille, sanoo kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.
“Tekemistä riittää, ja opimme jatkuvasti yhteistyössä. Suunta on nyt oikea.”