Tavoitteena selvittämättömiä konflikteja nolla - K-0-malli puuttuu kiusaamiseen ja ennaltaehkäisee ongelmia

Julkaistu 4.3.2021 14:00

Kiusaamisen vastainen K-0-toimintamalli otettiin käyttöön Rovaniemellä maaliskuussa 2020, jolloin Rovaniemen kaupunki palkkasi K-0-koordinaattorin. K-0-toimintamallin avulla haluttiin tehostaa kiusaamiseen puuttuvaa työtä kaikissa Rovaniemen päiväkodeissa ja kouluissa. Erityisesti on haluttu suunnata resursseja ja apua vaikeiden, monimutkaisten ja pitkään jatkuneiden kiusaamistapausten ja konfliktien selvittämiseen, joita päiväkodin tai koulun omilla ensisijaisilla kiusaamisen puuttumisen keinoilla ei ole saatu ratkaistua.

lähikuva hymyilevästä naisesta
K-0 koordinaattori Mari tekee työtään, koska jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen päiväkoti- ja kouluarkeen.

K-0-toiminta perustuu Aseman Lapset ry:n toimintamalliin, jossa ulkopuolinen toimija  ja moniammatillinen tiimi tuovat kiusaamistapaukseen uudenlaista näkökulmaa ja uusia ratkaisukeinoja. K-0-koordinaattori aloittaa yksittäisen vaikean ja pitkään jatkuneen kiusaamistapauksen selvittämisen, kun koulu, päiväkoti, sosiaalitoimi tai poliisi pyytää häntä mukaan. Yhteydenoton jälkeen hän alkaa kartoittaa tapahtumia, kuullen ensin tapausten osapuolia, huoltajia ja koulun tai päiväkodin henkilöstöä. Yhdessä pohtien tehdään suunnitelma ja päätökset siitä, kuinka kriisiytyneessä tilanteessa saadaan aikaan muutos, ja millaisilla toimenpiteillä tilanne saadaan purettua. K-0-toiminnassa ei etsitä syyllisiä, vaan tavoitteena on se, että jokainen osapuoli tulee aidosti kohdatuksi ja kuulluksi, tukea tarvitsevat pääsevät palveluiden piirin, ja vallitseviin ristiriitoihin löydetään yhteisymmärryksessä ratkaisu. Tämän jälkeen koulu tai päiväkoti jatkaa tilanteen jälkiseurantaa ja ratkaisua tukevien toimien ylläpitämistä yhdessä K-0-koordinaattorin kanssa. 

Moniammatillinen yhteistyö on merkittävä osa K0-toimintaa 

Rovaniemellä on tehty kiusaamista ennaltaehkäisevää ja siihen puuttuvaa työtä jo pitkään. Päiväkodit ja koulut puuttuvat niissä tapahtuvaan kiusaamiseen herkästi ja matalan kynnyksellä. Koulujen ja päiväkotien haaste on kuitenkin kiusaamismuotona yleistynyt leikkien tai kaveripiirien ulkopuolelle jättäminen sekä kiusaamisen siirtyminen sosiaaliseen mediaan. Henkilökunnan on vaikeampaa puuttua kiusaamiseen, joka tapahtuu vapaa-ajalla tai joka ei tule päiväkodin tai koulun tietoon. Olisi tärkeää, että lapsi tai nuori uskaltaisi ottaa kiusaaminen puheeksi turvallisen aikuisen kanssa mahdollisimman nopeasti. Tämä mahdollistaa päiväkodin tai koulun varhaisen puuttumisen tilanteeseen. Kiusaamistapauksiin liittyy usein myös puutteita lapsen tai nuoren vuorovaikutus-, tunnesäätely- ja kaveritaidoissa. Näitä taitoja olisikin hyvä harjoitella pienestä pitäen myös kotona.

Kiusaamistapaukset ovat usein hyvin monisyisiä. K-0-toiminnassa tapausten selvittely- ja ratkaisutoimet perustuvat eri toimijoiden moniammatilliseen yhteistyöhön. Perheet ja koulut tai päiväkodit saavat tarvitsemaansa tukea tapauskohtaisesti esimerkiksi oppilashuollosta, perheneuvolasta, poliisilta, sosiaalitoimelta, lastensuojelusta, erikoissairaanhoidosta, nuorisotyöstä tai sovittelutoimistosta. Moniammatillista yhteistyötä ja koko tapauksen etenemistä koordinoi K-0-koordinaattori. K-0-toiminnassa on oleellista rakentaa ja tukea koko prosessin ajan perheiden ja koulun tai päiväkodin välistä yhteistyötä ja luottamusta tilanteen ratkaisemiseksi. 

Mitä hankkeen aikana on jo opittu ja saatu aikaan?

K-0-toimintamallia on kokeiltu ja kehitetty Rovaniemellä nyt vuoden ajan, ja paljon on saatu aikaan. Työ on keskittynyt K-0-toiminnan käynnistämiseen kaikissa Rovaniemen päiväkodeissa sekä ala- ja yläkouluissa. K-0-toimintaan on ohjautunut useita kymmeniä eri kiusaamistapauksia, ja se on vaikuttanut satojen ihmisten elämään. K-0-toiminnan avulla on päästy moniin onnistuneisiin lopputuloksiin. 

Päiväkodit ovat päivittäneet yhdessä K-0-koordinaattorin kanssa kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmansa. Kaikissa kouluissa on luotu yhtenäiset kiusaamistilanteiden puuttumisen periaatteet ja nimetty K-0-yhteyshenkilöt, jotka vastaavat koulussa esille tulleiden kiusaamistapausten selvittelystä ja sovittelusta. K-0-toimintamallin ei ole tarkoitus korvata päiväkotien ja koulujen omia selvittely- ja sovittelukäytäntöjä, vaan tuoda niihin uutta ulkopuolista näkökulmaa. Päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa on vuoden aikana koulutettu K-0-toiminnasta ja kiusaamiseen puuttuvasta toimintamallista.

Vuoden aikana K-0-koordinaattori on pitänyt kiusaamista ennaltaehkäisevänä ja varhaisen puuttumisen toimenpiteinä kouluissa oppitunteja tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaidoista. Niitä on ideoitu ja toteutettu yhteistyössä koulujen oppilashuollon ja nuorisotyön kanssa. Vanhemmille on yhteistyössä koulun kanssa kerrottu kiusaamisen puuttumisen periaatteista Wilma-viesteillä ja asioista on keskusteltu avoimesti vanhempainilloissa. Nuorisohallitus ja koulujen omat oppilaskunnat ja hyvinvointiryhmät ovat olleet mukana muokkaamassa K-0-toimintaa nuorilähtöisempään suuntaan. Moniammatillisen verkoston yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden kanssa on kehitetty ja tehostettu, jotta palveluohjaus olisi tapausten käsittelyssä mahdollisimman sujuvaa. 

Tänä vuonna K-0-toiminnan ensisijainen tavoite on tuoda ulkopuolista apua ja tukea päiväkodissa ja kouluissa esiintyviin vaikeisiin ja pitkään jatkuneisiin kiusaamistapauksiin. Lisäksi päiväkoteja ja kouluja tuetaan viime vuonna luotujen ja hyväksi todettujen käytäntöjen vakiinnuttamisessa osaksi arkea. Kolmas tavoite on lisätä ja kehittää edelleen perheiden ja  ammattilaisten tietoutta ja osaamista kiusaamiseen puuttuvasta työstä, sekä tehostaa koulujen ja päiväkotien kiusaamista ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Alkuvuodesta julkaistu hallituksen valtakunnallinen toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi tuo osaltaan uusia keinoja ja mahdollisuuksia kiusaamisen puuttuvaan työhön.

K-0-koordinaattori Mari on oppinut lyhyessä ajassa paljon

Rovaniemen uusi K-0-koordinaattori Mari Riekkinen aloitti työnsä hankkeessa alkuvuodesta. Hän on aiemmin työskennellyt lasten ja nuorten kanssa hyvin monenlaisissa työtehtävissä ja organisaatioissa.

“Lasten ja nuorten kanssa työskentely on aina ollut lähellä sydäntäni. Koen olevani etuoikeutettu, että saan nykyisen työni kautta olla mukana tekemässä merkityksellistä työtä ja edistää sen kautta lasten ja nuorten hyvinvointia. Itselleni on tärkeää, että voin auttaa lapsia ja nuoria selvittämään heidän kohtaamiaan konflikteja ja tuoda konkreettista apua heille ja heidän perheilleen sekä kouluille ja päiväkoteihin. On myös tärkeää, että lapsi saa turvallisen mallin siitä, kuinka vaikeitakin konflikteja voidaan yhdessä selvittää. Näin hän oppii hyödyntämään niitä malleja jatkossa.”, Mari kertoo.

Marin mukaan K-0-työssä on palkitsevinta yhteinen onnistumisen tunne, kun perheen ja koulun kanssa yhdessä työskentelemällä saadaan aikaan kaikkien kannalta hyvä ratkaisu pitkään jatkuneeseen tulehtuneeseen konfliktitilanteeseen ja positiivinen muutos osapuolten elämässä. Ilahduttavaa on se, kuinka avoimesti kaikki K-0-toimintaan ohjautuneet perheet ovat lähteneet mukaan yhteiseen työskentelyyn ja halunneet yhteistyöllä selvittää kärjistyneimmätkin ristiriitatilanteet. 

“Tunnen onnistuneeni K-0-koordinaattorin työssä, kun saan konfliktin osapuolet keskustelemaan saman pöydän ääreen ja puhumattomuus loppuu. Keskustelun myötä aletaan ymmärtää toisen kokemusta ja tunteita, mikä auttaa ristiriitojen selvittämisessä. Monesti tilanteet kärjistyvät, kun puhumattomuus lisää oletuksia ja väärinymmärryksiä. Esimerkiksi joskus vanhemmat eivät tiedä, mitä koulu on jo yrittänyt tehdä kiusaamistilanteen ratkaisemiseksi. Tuntuu hyvältä saada huoltajilta palautetta ja kiitosta siitä, että kiusaamistapauksiin puututaan, heidän hätänsä ja voimattomuuden tunteensa pitkittyneessä tapauksessa tulee kuulluksi, ja tilanteen eteenpäin viemiseksi tehdään konkreettisia toimenpiteitä. Lisäksi koulu arvostaa sitä, että ulkopuolinen toimija tuo uudenlaisia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Huoltajilta on tullut myös kiitosta siitä, että kaupunki on panostanut tällaiseen toimintamalliin, josta perheet saavat konkreettista apua.”

Haastavinta työssä on Marin mukaan se, että tilanteet ovat monesti hyvin kärjistyneitä. Usein on tapahtunut asioita, joista koulu tai vanhemmat eivät ole olleet tietoisia. Tiedonkulku on kiusaamistapausten selvittelyssä ensiarvoisen tärkeää. Joskus koulut eivät vielä tiedä kiusaamisesta. Joskus taas huoltajilla ei ole tietoa, mitä koulu on jo tehnyt tilanteen selvittämiseksi. Lisäksi käsiteltävät aiheet ovat rankkoja, ja mukana on paljon vahvoja tunteita, jotka nousevat herkästi pintaan. 

“Kohtaan työssäni ihmisiä, jotka ovat monesti “vereslihalla”. Kipeiden aiheiden käsittely nostattaa monenlaisia, vahvoja tunteita. Työskentelyssä on mielestäni olennaista se, että kaikki saavat jakaa konfliktin aiheuttamia kokemuksia ja tuntemuksia sekä kertoa, miten se on vaikuttanut heidän elämäänsä. Jokaiselle on tärkeää kokea tulleensa kohdatuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi”, Mari toteaa.

Työssä haastavaa on myös se, että jokainen K-0-toimintaan ohjautuva kiusaamistapaus tai konflikti on erilainen. Toimintaan ei voi tehdä yleispätevää mallia tai suunnitelmaa, jolla kaikki tapaukset hoidetaan, vaan työssä on mentävä kunkin tapauksen ehdoilla. Tilanteet saattavat joskus jumittua paikalleen tai muuttua yllättäen, mikä vaatii työntekijältä nopeaa mukautumista ja uudenlaista lähestymistapaa. Marin mukaan työ pakottaa jatkuvasti miettimään mahdollisia uusia toimintamalleja ja tapoja päästä eteenpäin ja ratkaista ongelmia luovasti, mikä saa kehittymään ammatillisesti ja tekee työstä sopivan haastavaa ja mielenkiintoista.

K-0-koordinaattorin vinkit lasten ja nuorten huoltajille kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi

  • Rohkaise lasta puhumaan avoimesti kiusaamisesta, ilmenemismuodoista ja vaikutuksista. Avoimuus helpottaa kiusaamisesta kertomista turvalliselle aikuiselle ja sen myötä kiusaamiseen puuttumista.
  • Vaihda päivittäin kuulumisia ja ole aidosti kiinnostunut lapsen kouluarjesta ja kaverisuhteista. Pienetkin muutokset näissä voivat kertoa lapsen kokevan kiusaamista.
  • Keskustele lapsen kanssa kaveri-, tunne- ja vuorovaikutustaidoista, harjoitelkaa niitä yhdessä. Hyvänä kaverina oleminen, omien tunteiden sääteleminen ja omista kokemuksista puhuminen lisää lapsen itsetuntemusta ja ennaltaehkäisee kiusaamiskokemuksia.
  • Keskustele lapsen kanssa some-käyttäytymisestä. Käy yhdessä lapsen kanssa läpi puhelimen viestiketjuja ja sisältöä. Aikuisen antama ohjaus ja tuki voi ennaltaehkäistä somessa tapahtuvaa kiusaamista.

Lisätiedot

Nuorisopalveluiden esimies Nella Sepänheimo, p. 0400 698 923

Jaa sivu

Aiheeseen liittyviä uutisia

  • 15.4.2021

    Monden salin vakiovuorojen hakuaika on käynnissä

    Monitoritalo Monden salin vakiovuorohaku kaudelle syksy 2021 – kevät 2022 on käynnissä 15.4.–15.5.2021 välisenä aikana. Monden vakiovuorot on suunnattu nuorten kulttuuritoimijoille, ja niitä haetaan sähköisellä lomakkeella.

  • 1.4.2021

    Toimijoiden haku Harrastamisen Suomen malli -hankkeeseen alkaa 1.4.

    Rovaniemen kaupungin sivistyspalvelut julistaa haettavaksi lukukauden 2021-22 harrastusten tuottajat Harrastamisen Suomen malli -hankkeeseen. Haku alkaa 1.4. klo 8.00 ja päättyy 30.4.2021 klo 16.00

  • 29.3.2021

    Kaupungin kesätöitä ja kesätyöseteleitä haki 1133 nuorta

    Rovaniemen kaupungin kesätyöpaikkoja ja kesätyöseteliä ovat tänä vuonna voineet hakea kaikki vuosina 2003, 2004 ja 2005 syntyneet koululaiset, opiskelijat tai opiskelunsa aloittavat nuoret. Haku on päättynyt helmikuun viimeinen päivä. Hakeneista 1133 nuoresta 513 haki ensisijaisesti kaupungin kesätyöpaikkaa, muut 620 kesätyöseteliä.