Etusivun uutislista

Tornihotellitilaisuuden tallenne nyt katsottavissa

Julkaistu 26.9.2023 14:58

Rovaniemen kaupunki järjesti maanantaina 18.9. yleisötilaisuuden, jossa esiteltiin kaupungin keskustaan kaavaillun tornihotellin ja sen korttelin kaavaluonnosta. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa kaupungin verkkosivuilla.

Tallenteesta on poistettu osallistujien henkilötietoja tietosuojasyistä. Näin ollen myöskään puhujien kasvot eivät valitettavasti ole näkyvissä.

Ennen tilaisuutta kuntalaiset saivat lähettää kysymyksiä, joihin toivoivat vastauksia. Tilaisuudessa kysymyksiä esitettiin kuitenkin niin paljon, ettei kaikkia ennakkoon lähetettyjä kysymyksiä voitu käsitellä. Alla on vastauksia näihin kysymyksiin. Osaa kysymyksistä sivuttiin tilaisuudessa.

Arktikumissa järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla nelisenkymmentä ihmistä ja etäyhteyksien päässä saman verran.

Kuntalaisten kysymyksiä ja vastauksia niihin

Miten on päädytty kerroslukuun 18, onko harkittu matalampia vaihtoehtoja?

Arinan toimitusjohtaja Reima Loukkola:
Olemme tutkineet 50 erilaista vaihtoehtoa yhteistyössä kaupungin virkamiesten kanssa ja suunnitteluun on osallistunut lukuisia rakennusalan ammattilaisia. Pelkästään arkkitehtityötä on tehty 1600 tuntia. Nyt olemme yhdessä päätyneet tutkielmien mukaan kerroslukuun 18, joka mahdollistaa riittävän huonemäärän sekä toimivan ja kustannustehokkaan rakenteen. Keskustassa toimivan rakenteen löytäminen edellyttää monien asioiden huomiointia varsinkin, kun on yhteisiä tiloja ja toimintoja eri toimijoiden kanssa.

Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi:
Asemakaavaprosessissa on Arinan ja kaupungin kanssa yhdessä päädytty viemään valmisteluvaiheeseen 18-kerroksinen vaihtoehto. Se mahdollistaa kokonaisuuden, joka on toteuttamiskelpoinen sekä kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti sopiva.
Onko Arina valmis rakentamaan hotelliin enintään 12 kerrosta ja onko Rova-Pekka valmis rakentamaan enintään 12 kerrosta? Tällöin rakennettavat rakennukset sulautuisivat paremmin kaupungin keskustan muuhun rakennuskantaan.

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Jos hotelli rakennettaisiin 12-kerroksisena niin, että minimihuonemääräksi arvioitu 200 huonetta säilytettäisiin, tornin “lihavoituisi” eli kerrostason ala kasvaisi. Rakennuksen hahmo antaisi kaukomaisemassa raskaamman vaikutelman, sen varjostusvaikutus olisi suurempi, ja se jouduttaisiin ulottamaan lähemmäksi katulinjaa, joten madalluksella olisi monia negatiivisia vaikutuksia. Suunnittelutyön aikana on muodostunut vahva käsitys siitä, että nimenomaan 18 kerrosta on sekä kaupunkikuvan että rakennuksen toiminnan kannalta paras vaihtoehto.

18- ja 14-kerroksiset talot olisivat täysin epäsuhdassa keskustan muuhun rakennuskantaan nähden. Kaupungin siluetissa yksittäiset korkeat rakennukset pistäisivät rajusti silmään. Miksi kaupunkikuva ja arkkitehtonista linjakkuutta luova rakennuskorkeuden säätely halutaan ehdoin tahdoin rikkoa?

 Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Lapinmaan hotellitorni sijoittuu kaupungin keskustan tärkeimmän aukion ja kävelykatualueen yhteyteen, ja muodostaa siten näiden merkitystä korostavan maamerkin. Kaupunkisiluetissa se muodostaa kiinnostavan parin Jätkänkynttilä-sillan kanssa ja yhdistää tuon Rovaniemen jo perinteisen symbolin kaupungin ytimeen.


Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Valtuuston hyväksymässä keskustan osayleiskaavassa ei ole säädelty rakennusoikeuden määrää ja rakennuskorkeutta. Nyt nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta saatavat mielipiteet ja lausunnot ovat merkittäviä suunnannäyttäjiä, kun etsitään lopullista, ehdotusvaiheeseen vietävää, kaavaratkaisua.

Onko ajateltu kaupunkikuvaa kokonaisuutena? Korkeiden rakennusten tulisi muodostaa yhteneväinen kokonaisuus.

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Yhteneväisyyden vaatimus ei ole yleispätevä kaupunkisuunnittelun periaate. Sen sijaan viime aikoina on arvostettu aitoa kerroksellisuutta ja monimuotoista, vivahderikasta kaupunkikuvaa.

Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustan osayleiskaavassa ei ole säädelty rakennusoikeuden määrää ja rakennuskorkeutta.

Rovaniemen keskustassa on useita maanomistajia. Maanomistajat hakevat kaavamuutoksia omistamalleen maalle yksi kerrallaan. Kaupunki ei voi määrätä, että korkeita rakennuksia rakennetaan samaan aikaan myös muualle. Uudisrakentaminen on välttämätöntä niin kauan kuin ei osata rakentaa ikuisia rakennuksia. Kerralla ei tule valmista.

Nyt nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta saatavat mielipiteet ja lausunnot ovat merkittäviä suunnannäyttäjiä, kun etsitään lopullista, ehdotusvaiheeseen vietävää kaavaratkaisua.

Pyydän esittämään maisemakuvia, joihin on istutettu molemmat suunnitellut tornitalot. Miltä maisema näyttää esimerkiksi, kun saavutaan pohjoisesta, etelästä, lännestä, idästä, ja miltä maisema näyttää Ounasjoensillalta, Suutarinkorvan sillalta, Rautatiesillalta, Jätkänkynttilältä, Ounasvaaralta, Kuninkaanlaavulta ja niin edelleen?

Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Tällaisia kuvia ei toistaiseksi ole tehty. Havainnekuvia laaditaan lisää kaavatyön edetessä.

Miksi Arinan torni sijoitetaan ihan Koskikadun reunaan, mikä tekee Lordin aukiosta ja Koskikadusta erittäin ahtaan oloisen? Miksi ei aidosti huomioida Lordin aukion ja Koskikadun tuuliolosuhteiden muuttumista Arinan tornin vaikutuksesta, koska kokemusta tällaisesta on runsaasti?

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Torni on suunnitelmassa sijoitettu noin viisi metriä korkean, 1-kerroksisen niin sanotun jalustaosan päälle nimenomaan, jotta saavutetaan edullinen mikroilmasto. Torniosan etäisyys Koskikadusta on 5,1 metriä ja Maakuntakadusta 7,2 metriä. Lisäksi jalustaa kiertävät jalankulkua suojaavat katokset.

Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Kaavan ehdotusvaiheeseen vietävästä luonnoksesta teetetään tuulisuustutkielmat. Suunnitelmia korjataan tarvittaessa, jotta katutason viihtyvyys voidaan taata.

Miksi suunnitelmissa ei edelleenkään lisätä keskustaan viheralueita kuin ihan nimeksi?

Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi:
Tämän kaavan suunnittelualue koskee korttelia 17. Laajemmin keskustan viheralueiden lisäämistä selvitetään myöhemmin yleiskaavan keskustavisiossa sekä yleisten alueiden toteuttamissuunnitelmissa ja asemakaavamuutoksissa.

Miksi ydinkeskustaan halutaan ylikorkeaa rakentamista? Terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys? Mikä on yleiskaavan vaikutus?

Arinan toimialajohtaja Ulla Peltoniemi:
Hotellihankkeen tavoitteena on tuoda Rovaniemelle jotain aivan uutta, joka parantaa Rovaniemen alueen matkailun vetovoimaa entisestään. Hotellihuoneista ja näköalaravintolasta avautuvat ovat ainutlaatuiset. Tämä tuo myös kaupunkilaisille mahdollisuuden kokea kotikaupunki uudesta näkökulmasta.

Terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys ovat luonnollisesti osa vastuullisuutta. Vastuullisuus ohjaa Arinassa kaikkea työtä. Emme aio tai voi tehdä sellaisia ratkaisuja, joista aiheutuisi vaaraa tai vahinkoa.

Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Yleiskaava on ydinkeskustan osalta salliva kerroskorkeuden ja rakennusoikeuden suhteen. Kerroskorkeus ja rakennusoikeus ratkaistaan asemakaavaprosessissa, kuten nyt tehdään.

Ylikorkean rakentamisen määritelmä on vaikeampi. Olisiko se jotakin sellaista, jonka hyödyt ylittävät siitä saatavat haitat? Lainmukainen rakentaminen eli kaikki rakennusluvan saavat hankkeet ovat nykymääräysten mukaista terveellistä ja turvallista rakentamista.

Viihtyvyyden tavoite liittyy kaupunkitilan tilallisiin ominaisuuksiin, kuten rakennusmassojen sijaintiin ja muotoihin sekä niiden suhteeseen aukioihin, katu- ja piha-alueisiin sekä suurten puiden määrään ja laatuun. Kaupunkikuva puolestaan määrittyy rakennusten julkisivujen pinnanjaosta (ikkuna-aukotus, materiaalit, väritys) ja mm. vihersomisteiden kuten siirrettävien kasvilavojen ja -ruukkujen muodostamasta kokonaisuudesta. Kaupunkitilan viihtyvyyden parantaminen edellyttää niin kutsutun inhimillisen mittakaavan ymmärtämistä.

Ovatko kaavaillut korkeat rakennukset muodoltaan sellaisia, jotka parantavat Rovaniemen kaupunkisiluettia?

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Lapinmaan hotellitorni sijoittuu kaupungin keskustan tärkeimmän aukion ja kävelykatualueen yhteyteen ja muodostaa maamerkin, joka korostaa näiden merkitystä. Kaupunkisiluetissa hotelli muodostaa kiinnostavan parin Jätkänkynttilä-sillan kanssa ja yhdistää tuon Rovaniemen jo perinteisen symbolin kaupungin ytimeen.

Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Kaupunkisiluetti on kokonaisuus. Etenkin yksittäinen tornitalo nousisi kaikkien katseiden keskiöön. Jos korkeita rakennuksia tulisi useita lisää, voitaisiin jälleen päästä tasapainoisempaan, ei vain yhden hallitsemaan, kaupunkisiluettikokonaisuuteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö jostain olisi voitava aloittaa – niin paljon kuin on puhuttukin siitä, että korkeat rakennukset eivät sovi sinne tai tänne, on investointihalu niitä kohtaan jo pidempään ollut suurta.

Jopa Itävallan Wien, joka on tunnettu muun muassa siitä, että vuokra-asumisen kustannukset ovat maltillisia ja kaupungin mataluudesta, on nykyään muutaman todellisen pilvenpiirtäjän koti. Arkkitehti Dominique Peraultin (FRA) suunnittelema Itävallan korkein rakennus (220 metriä), valmistui vuonna 2014. Rakennuksen hahmo on mielenkiintoinen – se vaihtelee katselusuunnan vaihdosten mukana. Sveitsin Zürichiin valmistui vuonna 2016 viljavarasto (kapasiteetti 40 000 tonnia). Tämä tornirakennus on nyt kaupungin korkein rakennus 118 metrillään.

Oletteko käyneet katsomassa Pariisissa, miten siellä suhtaudutaan tornitaloihin?

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Toki olemme käyneet myös Pariisissa useita kertoja. Sielläkin on vuosien varrella rakennettu muutamia arkkitehtonisesti merkittäviä korkeita rakennuksia.

Vuonna 1972 valmistunut Tour Montparnassen (59 kerrosta, 209 metriä) näköalatasanne on edelleen yksi Pariisin merkittävimpiä ja suosituimpia matkailukohteita.

Presidentti Mitterandin aikana, vuonna 1990 valmistunut La Défensen alue oli valmistuessaan yksi Euroopan suurimmista pilvenpiirtäjien keskittymistä ja edelleen merkittävä osa Pariisin siluettia.

Ja se kaikkein tunnetuin Pariisin symboli on torni sekin. Tarkoitan siis sitä Gustave Eiffelin suunnittelemaa, ja vuoden 1889 Maailmannäyttelyyn ja vallankumouksen satavuotisjuhlaan valmistunutta. Sitäkin vastustettiin aikoinaan ankarasti.

Rakentamisajan liikennejärjestelyt ja rakennusaikataulu?

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Tämä vaatii erityisen huolellisen suunnittelun. Häiriötä normaaliin tulee ilman muuta, mutta niin tulee myös muissa kehittämisratkaisuissa. Haluamme kuitenkin kehittää palveluita, ja nykyinen kiinteistömme ei mahdollista sitä.

Jos Arinan hotellihanke toteutetaan esitetyn kaltaisena, millä kansalaisaktivismin keinoilla voidaan boikotoida jatkossa Arinan liiketoimintoja?

Arinan toimitusjohtaja Reima Loukkola:
Emme tietenkään toivo tällaista. Haluamme vilpittömästi kehittää Rovaniemen elinvoimaa tarjoamalla parempia palveluja. Uskomme matkailun kehittymiseen ja asiakasvirtojen kasvuun, josta hyötyvät alueen asukkaat ja yritykset. On hienoa, että saamme olla osa tätä yhteisöä. Arinan onnistumisesta saadut tuotot käytetään asiakkaiden hyödyksi.

Miksei ole luonnosteltu kaupunkikuvallisesti parempaa vaihtoehtoa, jossa torni on keskemmällä korttelia samassa linjassa Sampokeskuksen korkean osan kanssa? Jotta tornin vaikutuksen kävelykadulle voisi havainnoida parhaiten, pitäisi olla havainnekuvia, joissa maisemaa katsotaan kävelykadulla seisovan kaupunkilaisen silmin. Ilmakuvat antavat aivan erilaisen kuvan tornin vaikutuksesta.

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Suunnitelma-aineistoon sisältyy havainnekuvia myös kävelykadulla liikkuvan kaupunkilaisen silmän korkeudelta katsottuna.

Tornilla on aineiston ja havaintopsykologian lainalaisuuksien mukaisesti vain vähäistä vaikutusta kävelykatumiljööseen. Sen sijaan korostuu niin sanottu jalustaosa, joka on suunniteltu avoimeksi ja kutsuvaksi ja ravintolatoiminnan kannalta houkuttelevaksi (ns. talviterassi). Julkisivujen ilme tarkentuu jatkosuunnittelun aikana myös ensimmäisen kerroksen osalta.

Arinan toimitusjohtaja Reima Loukkola:
Tornin sijainti perustuu huolelliseen suunnitteluun, jota olemme tehneet jo vuodesta 2016 saakka. Sijainnin osalta on huomioitava muun muassa hotellin ravintoloiden, ruokakaupan ja huollon toimivuudet, maanalaisen pysäköinnin rakenteelliset ja asiakaskäytön vaatimukset, sekä Lordin aukion tilankäyttö, vanhan Lapinmaan kiinteistön rakenteet ja toiminnallisuus, sekä liikenteen sujuvuus. Kyseessä on kompleksinen hanke.

Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen:
Kaavaselostuksesta löytyy vaihtoehtoisia viitesuunnitelmia eli kaupunkikuvallisesti erilaisia ratkaisuja. Mukana on myös vaihtoehto, jossa torni sijaitsee keskemmällä korttelia.

Miksi Rovaniemen panostukset kohdistuvat lähes yksinomaan matkailuun, joka on äärimmäisen herkkä, koko maailmantalouden tilasta riippuvainen toimiala? Muualla on jo havaittu korkeisiin rakennuksiin liittyvät suuret ongelmat, minkä seurauksena trendi on jo muuttumassa matalamman rakentamisen suuntaan. Rovaniemen kaupunkikuvaan eivät missään tapauksessa kuulu tällaiset massiiviset "torahampaat".

Arinan toimitusjohtaja Reima Loukkola:
Haluamme investoida laajalti Rovaniemen alueelle. Etsimme kuumeisesti sijainteja muun muassa ruokakaupoille ja liikenne-energiapisteille. Emme siis panosta vain matkailjoihin, vaan investoimme ensisijaisesti paikallisten asiakasomistajien palveluihin. Toki tämä hanke hyödyttää välillisesti kaikkia.

Lapinmaan viitesuunnitelman laatinut arkkitehti Sampo Valjus:
Korkeaan rakentamiseen liittyy tiettyjä haasteita, ja se vaatii erityistä osaamista. Kansainvälisessä tarkastelussa täytyy kuitenkin huomioida, ettei tällaista 14/18-kerroksista rakennusta varsinaisesti luokitella erityisen korkeaksi. Nykyisin on pilvenpiirtäjäksi kansainvälisesti luokiteltu yli 100 metriä tai 30 kerrosta korkeat talot.

Suomessa on tämänkaltaisista “pienistä pilvenpiirtäjistä” erityisesti matkailurakentamisessa pelkästään myönteisiä kokemuksia. Niitä on myös Pohjoismaissa toteutettu viime vuosina useita, ja kaikkein korkeimmat ovat vielä rakenteilla (Karlatornet Göteborg, 246 metriä / 74 kerrosta, hotelli, näköalaravintola, asuntoja ja toimistoja, arvioitu valmistuminen 2024).