Uusia kasvoja kaupungissa: Jaakko Rantsi haluaa luoda yhteisen vision päättäjien ja yrittäjien kanssa

Julkaistu 14.9.2021 7:55

Rovaniemen uudeksi elinvoimapalveluiden toimialajohtajaksi valittu Jaakko Rantsi (40) tuo kaupungin päätöksentekoon vahvan kokemuksen ja näkemyksen kansainvälisestä liiketoiminnasta työskenneltyään mm. Hilti Oy:n aluejohtajana ja Kemin Sataman toimitusjohtajana. Vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa Kempeleessä asuva Rantsi siirtyy uuteen tehtävään omasta liikkeenjohdon konsultointiin keskittyneestä yrityksestään.

Rantsi_2 (1).jpg

Keskustelimme urallaan ensimmäisen kerran kuntapuolelle siirtyvän Jaakko Rantsin kanssa muun muassa yrittäjäystävällisemmän kaupungin ja sujuvamman vuoropuhelun kehittämisestä.

10 KYSYMYSTÄ

1. Aiempi urasi ja koulutustaustasi
Olen Lapin yliopistosta valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri ja pääaineenani olen lukenut johtamista. Lisäksi minulla on BBA-tutkinto kansainvälisestä liiketaloudesta. Mikäli uusi työtilanteeni salli, niin jatkan vielä jossain vaiheessa laskentatoimen opintoja Oulun yliopistossa, josta sain opiskelupaikan juuri ennen nimitystäni elinvoimajohtajaksi. Työtaustani on vahvasti yritys- ja yhtiömaailmassa, jossa toimin myös pk-yritysten hallitustehtävissä.

2. Mikä sai sinut hakemaan Rovaniemen elinvoimajohtajan pestiä?
Rovaniemi on muuttovoittoinen ja varsin virkeä paikkakunta. Itselläni oli jo ennestään jonkin verran rovaniemeläisiä tuttuja, myös yrittäjäpuolella. Kävin keskustelua elinvoimajohtajan tehtävästä ja tehtävänkuvauksen pohjalta alkoi kuulostaa siltä, että minulla olisi annettavaa kyseisessä roolissa. Lisäksi keskustelujen pohjalta kaupungin viranhaltijoista ja päättäjistä jäi itselleni erittäin positiivinen kuva, mikä vaikutti tehtävään hakeutumiseen. Hyvällä tiimillä on mahdollista saada asioita aikaiseksi.

3. Sinulla on pitkä kokemus yksityiseltä sektorilta. Mitä hyväksi havaitsemiasi elementtejä yksityiseltä puolelta haluaisit nähdä Rovaniemen kaupunkikonsernin toiminnassa?
On selvää, että liike-elämässä voidaan toimia julkista puolta joustavammin. Poliittinen päätöksenteko on harvoin yhtä ketterää, mutta uskon, että voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa tähänkin. Erityisesti haluan tuoda dynaamista toimintakulttuuria Rovaniemen kaupunkiorganisaatioon.

4. Yrittäjäystävällinen kaupunki on usein pelkkää sanahelinää. Mitkä kolme konkreettista kärkitoimenpidettä sinulla on, joiden avulla parannat yhteistyötä rovaniemeläisten yrittäjien kanssa?
Jos yrittäjäkenttä näkee Rovaniemen yrittäjäystävällisyydessä heikkouksia, niin syyt pitää kaivaa esille. Vaaditut kärkitoimenpiteet täytyy määrittää yhdessä yrittäjien ja yritysten kanssa. Osaltani olen jo aloittanut tapaamiset eri yritysten kanssa. Yhteistyön kautta voidaan rakentaa kaupungin elinvoimastrategia, joka ohjaa osaltaan kaupungin toimintaa. Tämä on osaltani tärkein konkreettinen toimenpide alkuvaiheessa. Yritykset, kaupungin päättäjät ja viranhaltijat täytyy kaikki aktivoida strategiatyöhön. Meidän tulee porukalla jäsentää yhteinen visio ja tavoitteet, jotta asiat menevät eteenpäin. Faktahan on se, että emme voi tarjota kaikkea kaikille.

5. Korona pysäytti mm. hyväksi havaitut kaupungin yrittäjille suunnatut vuorovaikutteiset aamukahvitilaisuudet. Miten vastaat yrittäjien tarpeeseen tulla kuulluksi pienissäkin yrittäjyyttä edistävissä asioissa?
Jos yrittäjäkentällä ollaan koettu tällaiset hyvinä ja toimivina, niin en näe estettä etteikö tällaisia matalan kynnyksen tapaamisia voitaisi jatkaa heti koronatilanteen helpottuessa. Rovaniemellähän on enimmäkseen pieniä yrityksiä, joiden kanssa vuoropuhelu on tärkeää. Niidenkin ääni pitää saada kuuluville. Rennot kohtaamiset voivat olla juuri oikea kanava.

6. Ihmistyypit voidaan jakaa suunnittelijoihin ja tekijöihin. Kumpaan vaaka sinun osalta kallistuu?
Molempia ominaisuuksia löytyy. Asioita on helpompi lähteä tekemään, jos on olemassa selkeä suunnitelma. Mutta mikäli on jompikumpi valittava, olen ehdottomasti enemmän tekijä.

7. Kaupunkiorganisaation päätöksenteko eroaa merkittävästi yksityisen puolen päätöksenteosta. Miten hyvin olet perehtynyt siihen? Mitä hyviä tai huonoja puolia siinä on?
Olen perehtynyt kunnalliseen päätöksentekoon, mutta toki opettelemista yhä riittää. En näe kaupungin päätöksentekoa mitenkään negatiivisena. Näen hyvänä sen, että vaikka päätöksentekoprosessi on usein hidas, niin asioita käsitellään laajasti ja päätökset tehdään demokraattisesti, niin hyvässä kuin pahassa.

8. Monessa kaupungissa johtotehtävät ovat määräaikaisia. Miten suhtaudut määräaikaisiin työsuhteisiin avainpositioissa?
Itse en erittele avainrooleja tehtävänimikkeen perusteella. Mieluummin pohtisin, millä eväillä organisaatio voi houkutella oikeita henkilöitä. Meidän tulisi pystyä houkuttelemaan henkilöitä, joilla on kapasiteettia, osaamista ja motivaatiota. Joskus määräaikaisuus voi olla hyvä asia ja oikea ratkaisu.

9. Aiotko itse muuttaa Rovaniemelle?
Asun Rovaniemellä kolme päivää viikosta ja loppuviikon työskentelen etänä Kempeleessä. Perheeni ei muuta Rovaniemelle. Syy tähän on se, että perheessämme on yksi eskarilainen ja kolme koululaista, jotka ovat kotiutuneet Kempeleeseen. Koko joukon siirtyminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska lapset ovat joutuneet muuttamaan useita kertoja. Itse pystyn toki joustamaan ja olemaan paikan päällä Rovaniemellä tarvittaessa.

10. Miten tuot vastapainoa työpäiviisi?
Itse haen vastapainoa työpäiviin liikunnasta. Pääasiassa tulee käytyä kuntosalilla ja olenkin ehtinyt piipahtamaan paikallisella kuntosalilla pariin otteeseen. Pyrin liikkumaan monipuolisesti, mutta vaikka talvi lähestyy, on pakko tunnustaa, että hiihtämistä harrastan harvakseltaan.

Jaa sivu