Etusivun uutislista

Uusia kasvoja kaupungissa: Miia Taivalantti haluaa kehittää rovaniemeläisille eloisan kaupunkikeskustan, jossa paikallisuus näkyy ja tuntuu

Julkaistu 19.10.2020 9:39

Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittäminen on saanut uutta vauhtia, kun Miia Taivalantti on aloittanut kaksivuotisen pestinsä Rovaniemen kaupunkikeskustan yhteiskehittämisen ja koko kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

miia taivalantti.jpg
Syyskuussa työnsä kaupunkikehittämisen koordinaattorina aloittanut Miia Taivalantti on ollut itsekin kivijalkayrittäjä, joten vuoropuhelu Rovaniemen keskustan yrittäjien kanssa on luontevaa.

Business Rovaniemen yrityskehittäjätiimin kanssa samoissa tiloissa työskentelevä Miia aloitti kaupunkikeskustan toimijoiden yhteistoimintaan tähtäävän työnsä haasteellisesti: verkostoituminen keskellä koronaa ja poikkeusoloja on vaatinut kekseliäisyyttä ja etäyhteyksiä.

Tapasimme Miian turvallisesti kaupunkikävelyllä keskustellen muun muassa Rovaniemen kaupunkikeskustan vahvuuksista ja heikkouksista sekä siitäkin, mitkä ovat hänen omat lempikaupunkinsa Suomessa ja maailmalla.

10 kysymystä

1. Kerro itsestäsi, aiemmasta urastasi ja koulutustaustasi.
2. Onko Rovaniemi sinulle ennestään tuttu kaupunki?
3. Kuvaile uutta rooliasi tiivistäen muutamaan lauseeseen.
4. Millaisena näet Rovaniemen kaupunkikeskustan juuri nyt?
5. Mitä tämän päivän kaupunkikeskusta voisi parhaimmilaan tarjota paikallisille ja matkailijoille?
6. Miten kaupunkimiljöö voisi jollakin aivan uudella konseptilla houkutella ja palvella kaupunkilaisia?
7. Mitkä ovat Rovaniemellä suurimmat haasteet juuri nyt?
8. Lempikaupunkisi Suomessa tai maailmalla, josta Rovaniemi voisi ottaa mallia?
9. Miten uskot Rovaniemen keskustan liikkeiden selviävän koronan aiheuttamasta poikkeustilasta?
10. Terveisesi kaupunkilaisille

Vastaukset

1. Olen 45-vuotias, varsin monipuolisen työtaustan omaava, kahden kouluikäisen lapsen äiti. Koulutukseltani olen medianomi, puuseppä ja sisustaja. Työskentelin seitsemän vuotta Ylellä, jonka jälkeen tein täyskäännöksen ja minusta tuli kivijalkakauppias. Pyöritin Mikkelissä lähi- ja luomuruokakauppaa ja sain omakohtaista kokemusta yrittäjäelämän haasteista, kun liiketilani irtisanottiin yllättäen. Jouduin siirtämään putiikin kauppakeskukseen ja yritys kaatui asiakaspulan vuoksi. Seuraavaksi aloitin hanketiedottajana Etelä-Savon Ely-keskuksessa, jonka jälkeen päätimme muuttaa suosikkilomaseudullemme Pyhälle. Pelkosenniemellä otin vetovastuun työllisyyshankkeesta.

2. En tuntenut Rovaniemeä entuudestaan lukuun ottamatta paria piipahdusta Lapin matkoillamme. Minulla ei siis ollut mitään ennakkoasenteita, vaikka toki tiesin Lapin pääkaupungin viriiliksi matkailu- ja kulttuurikaupungiksi. Osasin odottaa, että tämä kaupunki on täynnä mahdollisuuksia!

3. Yritän löytää punaisen langan, kartoittaa tämän hetkisen kaupunkikeskustan tilanteen ja saada eri toimijat tiiviiseen yhteistyöhön. Haluan yhdistää voimat ja ideat - yhdessä olemme enemmän. Kenenkään ei tarvitse kilpailla keskenään.

4. Rovaniemen kaupunkikeskustalta puuttuu identiteetti. Näen sen erittäin harmaana, aika tylsänä sekä hajuttomana ja mauttomana. Katson ympärilleni ulkopuolisin silmin ja olen huomannut, että aivan kaupungin ytimessä on paljon takapihoja ja kuolleita kohtia, joissa keskusta tuntuu loppuvan, vaikka se jatkuukin kulman takana. Tällaisia mustia pisteitä on esimerkiksi Pekankadun pätkä ennen Valtakatua, jossa alkaakin valloittava ravintola- ja majoitusyritysten täyttämä alue. Myös hiekkakenttä parkkialueena keskellä kaupunkia on tällainen. Puita rakastavana ihmisenä Rovaniemellä on toivomisen varaa, mutta Rovakadun varrelle istutettu lehmuskuja tulee vielä kasvaessaan olemaan upea.

5. Se olisi hyvin omaleimainen, erottuva kaupunki. Rovaniemen ravintolatarjonta on jo nyt ihana, mutta parhaimmillaan kaupungista voisi löytyä paljon enemmän uniikkeja pikkuputiikkeja ja erikoiskauppoja. Juuri täällä niillä voisi olla ainakin normaalioloihin palattuamme mahdollisuuksia pärjätä, sillä emme ole pelkästään paikallisen ostovoiman varassa.

6. Värikkyydellä, elävyydellä! Tällä hetkellä kaupungin parhailla liikepaikoilla on runsaasti matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä. Ne eivät palvele paikallisia. Toki myös matkailijat kaipaavat aitoutta. Tuomalla paikallisuutta esille, puhutellaan niin kaupungin omia asukkaita, matkailijoita kuin opiskelijoitakin. Kaupunkikeskustassa virtaa myös Suomen pisin joki. Siitä pitäisi ottaa enemmän irti.

7. Totta kai haasteita on, kun matkailijat katoavat katukuvasta koronan vuoksi, mutta toisaalta näen tässä enemmän mahdollisuuksia. Kuluttajat täytyy löytää nyt läheltä. Ihmiset alkavat ajatella nyt yhä ekologisemmin ja paikallisemmin. Kuluttaminen ja liikkuminen on murroksessa. Uskon, että raha käytetään jatkossa paikallisiin palveluihin.

8. Lempikaupunkini on valoisa ja elävä Kööpenhamina. Värikkäät talot tuovat iloisuutta, mutta myös henkinen ilmasto on viriili. Entisenä luomukauppiaana ihailen koko Tanskaa, jossa paikallisuudesta on tehty valttikortti. On luomukahviloita, ravintoloita ja toreja. Suomesta taas lempikaupunkini on Savonlinna. Sen tori on aina ollut elävä lörtsyineen ja höyrylaivoineen. Talvella kaupunki on lähes kuollut, mutta kesä on hyödynnetty esimerkillisesti. Savonlinnalaisuus näkyy ja tuntuu.

9. Keskusta muuttuu, joten nyt on hyvä hetki miettiä omaa yrityskonseptia ja pohtia palveluita ja tuotevalikoimia myös paikallisen ostovoiman näkökulmasta. Nyt jos koskaan on hyvä hetki verkostoitua, lyödä hynttyyt yhteen muiden yrittäjien kanssa ja keksiä jotakin uutta yhdessä. 

10. Nähkää ja tutustukaa omaan kaupunkiinne! Tämä on valtavan hieno, pieni suuri kaupunki. Tukekaa paikallisuutta - vain siten pystymme pitämään elävänä meidän yhteisen kotimme.

Lue lisää ROKKE - Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittäminen -hankkeesta TÄSTÄ LINKISTÄ

Valtakatu 2.jpg
Valtakatu on Miia Taivalantin mielestä hyvä esimerkki siitä, kuinka yrittäjät voivat tehdä yhteistyössä hienoja tekoja koko kaupungin ilmeen ja tunnelman kehittämiseksi.

Jaa sivu

Aiheeseen liittyviä uutisia