Nykyisten rakennusten purkaminen käynnistyy loka-marraskuun vaihteessa. Ensin aloitetaan asbestipurku sisätiloissa.
(Juttua muokattu pe 14.10. klo 17:38: Lisätty maininta, että sekä poliittinen että virkamiesjohto ovat ilmaisseet, että kouluhankkeen täytyy edetä aikataulussa.)
Rovaniemen kaupunki järjesti torstaina 14.10. asukkaille tilaisuuden, jossa käsiteltiin Vaaranlammen kouluhankkeen tilannetta. Alla on tiivistelmä tilaisuudesta. Tämä teksti on samalla tilannekatsaus, joita Rovaniemen kaupunki on luvannut tehdä Vaaranlammen kouluhankkeesta kahden kuukauden välein.
Aluksi kerrattiin ohjausryhmän kokoonpano
Tilaisuuden aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Junttila kertoi, että rakennushankkeen ohjausryhmä on kokoontunut ensimmäistä kertaa. Junttila kertoi saaneensa paljon kysymyksiä ryhmän kokoonpanosta, joten hän luetteli ryhmän jäsenet:
Ryhmän puheenjohtajana toimii Susanna Junttila ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Lisäksi ryhmään kuuluvat sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mari Jolanki, tilajaoston puheenjohtaja Päivi Alaoja, sivistyspalvelujen johtaja Antti Lassila, sivistyspalvelujen talouspäällikkö Minna Haurinen, koulutuspalvelujen palvelualuepäällikkö Kai Väistö, Vaaranlammen koulun rehtori Sami Oinas, varhaiskasvatuksen palvelualuepäällikkö Tarja Kuoksa, hallintolakimies Jenni Saukkoriipi, tilajaoston esittelijä Antti Määttä, tilapalvelupäällikkö Pekka Latvala, rakennuspäällikkö Juha Välitalo, rakentamisen erityisasiantuntija Janne Alkki ja osallisuuden erityisasiantuntija Katja Mäntylä.
Junttilan mukaan myös vammaisneuvoston edustaja on päätetty kutsua mukaan ryhmään. Hankkeen edetessä ryhmän kokoonpanoa voidaan entisestään täydentää esimerkiksi liikunta-, nuoriso-, ja kirjastopalvelujen sekä asukkaiden edustajilla.
Ohjausryhmä raportoi projektin etenemisestä säännöllisesti kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus perusti ohjausryhmän vauhdittamaan hankkeen etenemistä.
Nykyisten rakennusten purkaminen alkaa loka-marraskuun vaihteessa
Seuraavaksi rakennuspäällikkö Juha Välitalo kertoi, missä vaiheessa hanke on nyt. Tässä pääpiirteet:
Nykyisten rakennusten purkaminen käynnistyy loka-marraskuun vaihteessa. Ensin aloitetaan asbestipurku sisätiloissa, joten alkuvaiheessa ulkona ei tapahdu näkyvää purkamista. Purkutyöt valmistuvat kevään 2023 aikana. Purkajana toimii Lapin maa- ja konetyöt Oy.
Välitalo esitteli myös koulua ympäröiviä liikennejärjestelyjä kohteesta laaditun alustavan käyttösuunnitelman avulla (kartta alla). Koululaisten jättöliikenne tapahtuu Koulukujan puolelta (punaiset nuolet Koulukujan vasemmassa päässä), ja jättöalueen vieressä on henkilökunnan ja asiakkaiden paikoitusalue. Jättöliikennealuetta ja paikoitusaluetta on tarkoitus korottaa niin, että kaltevuus vähenee ja alueesta tulee turvallinen. Päiväkotilaiset tuodaan monitoimitalolle Kaamoskujan kautta.
Monitoimitalon lisäksi tontille rakennetaan erilliset piha-alueet päiväkodille ja koululle sekä lähiliikunta-alue kenttineen. Kenttien viereen on tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tulossa skeittipaikka.
Myös koulun omistusjärjestelyjä sivuttiin lyhyesti. Tilajaoksen esittelijä Antti Määtältä kysyttiin, miksi kaupunki päätti hiljattain toteuttaa kouluhankkeen itse, vaikka aiemmin puhuttiin, että kaupungin oma yhtiö Rovaseudun Markkinakiinteistöt voisi tehdä sen.
“Asiassa tunnistettiin hankintalakiin liittyvä riski, jonka takia päädyttiin tähän”, Määttä sanoi.
Tämän jälkeen siirryttiin asukkaiden kysymyksiin.
Kerroitte, että Koulukujalla on huomioitu tien viettävyys, jonka vuoksi parkkialuetta ja lasten jättöpaikkaa aiotaan korottaa. Onko tämä huomioitu Kaamoskujalla? Se on aika jyrkkä.
Rakennuspäällikkö Juha Välitalo: Huoltoliikenne tulee Kaamoskujan kautta. Käyn kaupungin yhdyskuntatekniikan kanssa vielä läpi, onko heillä suunnitelmia Kaamoskujan suhteen. Tämä pitää vielä tarkistaa heiltä.
(Viestintä kysyi tilaisuuden jälkeen asiasta yhdyskuntatekniikan suunnittelija Aku Raappanalta. Raappanan vastaus:
“Koulukujan ja Kaamoskujan eteläosan sekä jalankulku- ja pyöräteiden parannushankkeet pyritään toteuttamaan siten, että katuympäristö parannetaan yhtä aikaa koulun rakentamisen kanssa. Katusuunnittelu käynnistyy 2023. Kaamoskujan pituuskaltevuus on sidoksissa maaston kaltevuuteen ja viereisten tonttien pihajärjestelyihin. Kadun suunnittelussa koettuja ongelmia huolmioidaan ja mahdollisuuksien mukaan käytettävyyttä pyritään parantamaan.”)
Vuosien saatossa Rovaniemelle on rakennettu useita kouluja. Onko prosessi aina näin vaivalloinen kuin Vaaranlammen kohdalla? Ensin puhuttiin vuokramallista, sitten Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n (RoMa) piti tehdä koulu, sitten päätettiinkin että kaupunki tekee itse. Mikä Vaaranlammesta tekee niin haastavan, että aina tulee eteen jotain lainvastaista, ja taas pyörähtää melkein vuosi?
Tilajaoksen esittelijä Antti Määttä: Omasta puolestani voin vain sanoa, että ylin poliittinen- ja virkamiesjohto on ilmaissut erittäin selkeästi, että hankkeen täytyy edetä aikataulussa ja hanketta viedään nyt päättäväisesti eteenpäin niin, että vältetään tarpeettomia riskejä.
Palkattiinko RoMalle rakennuttajapäällikkö, jonka oli tarkoitus alkaa vastata Vaaranlampi-hankkeesta? Ostaako kaupunki palvelun sieltä?
Antti Herajärvi, Roman toimitusjohtaja: Nyt kun hanke siirtyy kaupungin operaatioksi, rakennuttajapäällikkö ei tule mukaan Vaaranlampi-hankkeeseen.
Tilajaoksen esittelijä Antti Määttä: Kaupunki rekrytoi omat henkilöt siltä osin kuin on tarvis.
Kuinka pitkään koulun kentät pysyvät asukkaiden käytössä? Kentällä on ollut aika paljon jalkapalloilijoita. Aiotaanko kentälle laittaa jäätä, että siinä pystyy luistelemaan talvella?
Antti Herajärvi, Roman toimitusjohtaja:
Kun nykyisten koulurakennusten purkaminen alkaa, kentät pyritään rajaamaan ulkopuolelle, eli kenttiä on sen puolesta mahdollista käyttää. Rakennustyömaan ympärille tulee umpiaidat. Purku-urakan aikana voidaan joutua hetkittäin rajoittamaan kentän käyttöä turvallisuussyistä. Siihen, miten kentän valaistus saadaan järjestettyä talvella, ei ole valmista ratkaisua. Välitämme toiveen kentän käytöstä eteenpäin purku-urakoitsijalle.
Voidaanko purku-urakoitsijaa velvoittaa mahdollistamaan ulkokenttien käyttö?
Rakennuspäällikkö Juha Välitalo:
Kenttä on tarkoitus rajata pois urakka-alueesta. Katsomme kentän käyttöä liikuntapuolen kanssa ja selvitämme asian.
Miten puut suojataan, etteivät ne tuhoudu? Kaupungin pitäisi neuvotella tästä eikä mennä urakoitsijan ehdoilla. Usein kun rakennetaan koulu tai päiväkoti, koko piha laitetaan sileäksi ja sen jälkeen istutetaan jotain pientä. Saisiko kentän ja rakennusten välissä olevista pihlajista edes jotain säilymään?
Rakennuspäällikkö Juha Välitalo: Meidän pitää tarkistaa, miten se on mahdollista. Monesti tehdään tosiaan niin, että tontti rakennetaan kokonaan uudestaan. Monesti kun maanpinta nousee rakentamisen myötä, puilla ei ole elinmahdollisuuksia. Yhtään ylimääräistä puuta sieltä ei kuitenkaan kaadeta. Rakennusten purkamisen yhteydessä ei kaadeta puita.
Olemme kuulleet, että purku-urakoitsija on valittu, mutta onko se valmis aloittamaan?
Antti Herajärvi, Roman toimitusjohtaja: Kyllä, purku-urakan kilpailutuksen valitusaika umpeutuu 14.10. ja näyttäisi siltä, että valituksia ei ole tulossa, joten urakkasopimus allekirjoitetaan 17.10. alkavan viikon alkupuolella. Urakoitsija on tietoinen, että hanketta halutaan edistää voimakkaasti. Purku-urakan tulee olla valmis huhtikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen päästään rakentamaan.
Miten kilpailuttamisessa voidaan varmistaa, että hanke etenee aikataulussa?
Rakennuspäällikkö Juha Välitalo: Ensin päätetään toteutusmuoto tilajaostossa. Ajatuksena on, että suunnittelu ja rakentaminen tulevat samalle toimijalle. Kilpailutuksessa asetetaan hankkeelle tavoiteaikataulu ja kriteerit sille, millaiset yritykset voivat hanketta tarjota: pitää olla taloudelliset mahdollisuudet (yrityksen koko) toteuttaa hanke ja näyttöä tämänkaltaisten hankkeiden toteuttamisesta. Tämä on Rovaniemen mittakaavassa merkittävä rakennushanke.
Kun rakennuttajaa aletaan kilpailuttaa, missä vaiheessa eri toimijoita otetaan huomioon? Aiemmin oli puhetta, että monitoimitaloon tulisi yhteiskäyttötiloja myös asukkaiden käyttöön. Missä vaiheessa on mahdollisuus esittää toiveita?
Rakennuspäällikkö Juha Välitalo: Keväällä 2023. Sitten kun toteuttaja on valittu, hiotaan pohjaratkaisut ja tilat niin, että kaikki käyttäjäryhmät pääsevät kommentoimaan. Tiedotamme jatkuvasti hankkeen etenemisestä.
Frisbeegolfrata ja toiminnallinen puisto saivat eniten ääniä
Tilaisuuden loppupuolella hallinnon harjoittelija Vilma Blomberg kertoi lyhyesti äskettäin päättyneen osallistuvan budjetoinnin äänestyksen tuloksista. Siinä kuntalaiset saivat äänestää, mihin yhteisiä verovaroja tulisi heidän mielestään käyttää. Teemana oli tänä vuonna nuorten hyvinvointi ja Korkalovaaran asuinalueen kehittäminen, ja äänestettävät ideat liittyivät näihin teemoihin.
Äänensä antoi melkein 2000 rovaniemeläistä, joista korkalovaaralaisia oli noin 400.
Kaikkien vastaajien kesken suosituin kohde oli frisbeegolfrata Mäntyvaaraan. Korkalovaaralaisten keskuudessa suosituin oli Korkalovaaran toiminnallinen puisto. Nuoret äänestivät eniten Mäntyvaaran frisbeegolfrataa.
Asukastilaisuussa asukkaat korostivat, että Korkalovaaran on erittäin tärkeää saada liikkumis- ja ajanviettopaikkoja lapsille ja nuorille. He toivoivat, että frisbeegolfrata ja toiminnallinen puisto toteutuvat nopeasti.
Lopuksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Susanna Junttilalta kysyttiin, kuuluuko asukkaiden viesti päättäjille asti eli kuulevatko he asukkaiden huolen.
“Jos seurasitte viimeisintä valtuuston kokousta, niin yksiselitteinen viesti oli, että Vaaranlammen koulun kanssa pitää päästä tuumasta toimeen ja Korkalovaaraan on satsattu liian vähän. Osallistuvassa budjetoinnissa satsataan nyt Korkalovaaraan ja samalla edistetään kouluhanketta. Lisäksi strategiassa kaupunginosien kehittäminen on vahvasti esillä, ja kaikille lähiöalueille tulee omat kehittämissuunnitelmat. On totta, että tämän asian eteen on tehty liian vähän. Ei ole asianmukaista, että Vaaranlammelta on viety kaikki. Tässä on näytön paikka kaikille, että saadaan asiat oikealle uralle”, Junttila sanoi.