Kaupunki järjesti 19.10.2020 virtuaalisen asukastilaisuuden Sairaalanniemen kaavoituksesta. Tilaisuuden aikana kuultiin esittelyt kommentoitavana olevista kaavaluonnoksista ja käytiin keskustelua valmistelluista vaihtoehdoista.
Mukana tilaisuudessa olivat kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen, kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio ja osallisuusasiantuntija Katja Mäntylä sekä noin 40 kuntalaista.
Kaavaluonnokset ovat nähtävillä kaupungin verkkosivujen kaavatorilla ja niistä voi toimittaa mielipiteitä 12.11.2020 klo 16 saakka kaupungin kirjaamoon.
Teknisistä syistä johtuen asukastilaisuutta ei voitu ennakkotiedoista poiketen tallentaa. Tästä syystä olemme laatineet tämän koonnin.
Kaavoituksen taustat
Sairaalanniemen kaavoituksesta on tehty linjaus maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa vuonna 2016. Tuolloin linjattiin, että asemakaava laaditaan alueelle kaupunginhallituksen johdolla niin sanottuna strategisena kaavana. Valmistelu on aloitettu etsimällä kaavoituskumppania avoimen kilpailun kautta. Kilpailun käynnistämisestä päätettiin vuonna 2018. Varsinainen kaavoituspäätös on tehty kaupunginhallituksessa 2.12.2019.
– Nyt olemme vaiheessa, jossa on käsittelyssä kaksi parhaaksi katsottua kilpailevaa esitystä alueen käytöstä. Molempia kilpailutöitä on kehitetty asukkailta saatujen palautteiden pohjalta. Kaikista luonnoksiin liittyvistä asioita voi ja pitääkin jättää mielipiteitä kaupungin kirjaamoon, kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio kertoi asukastilaisuuden alussa.
Kaupunginarkkitehdin esittelemät materiaalit löydät tämän uutisen liitetiedostoista. Voit tutustua jatkoon päässeisiin kilpailutöihin tarkemmin kaupungin verkkosivuilla.
Tilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia
Kaupunginarkkitehti Sipi Hintsasen esiteltyä kaavaluonnokset siirrytiin kuntalaisten kommentteihin ja kysymyksiin aiheesta.
Miksi valmistelussa ei ole mukana niin sanottua nollavaihtoehtoa, jossa alueen asemakaavaa ei muutettaisi lainkaan?
– Niin sanottua nollavaihtoehtoa ei ole valmistelussa mukana, koska päätös alueen kaavoittamisesta on jo tehty. Jos haluttaisiin nollavaihtoehto, sen pitäisi mennä kaupunginhallituksen kautta niin, että hallitus itse esittäisi tätä vaihtoehtoa. Demokraattinen prosessi on nyt siinä vaiheessa, että päättäjät ovat päättäneet, että alue kaavoitetaan. Alueen kaavoittamiselle on edelleen olemassa myös selkeät tarpeet, sillä kerrostaloasumiselle on koko ajan kasvavaa kysyntää kaupunkikeskustan alueella, kaupunginjohtaja Vainio kommentoi.
– Tälle alueelle on suunnitteilla koti noin 500 ihmiselle, mikä ei ole aivan vähän. Määrä vastaa noin 150 omakotitalotonttia. Kolme hehtaaria kerrostaloasumista vastaa noin 15 hehtaaria omakotialuetta. Sairaalanniemeen saadaan hyvin tiiviis asuinalue lähelle palveluja niin, että asuminen on energiatehokasta ja asukkaiden pakollisen liikkumisen tarve on vähäistä, kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen jatkoi.
Miten nyt esillä olevat vaihtoehdot eroavat toisistaan tavallisen kävelijän näkökulmasta erityisesti ranta-alueen ja Sairaalakadun osalta?
Kruunu & laavu -vaihtoehdossa rakentamismäärä Sairaalakadun puolella on aika maltillinen, ja kaava-alueen tällä sivulla on kaikille tarkoitettu aukio. Viuhkassa taas rakennuksilla on enemmän julkisivumittaa Sairaalakadulle päin. Myös Jyrhämänkujan puolella rakennuksen sivua on Viuhkassa enemmän, karkeasti ottaen tuplaten, kaupunginarkkitehti kertoi.
Viuhkassa on toisaalta sellainen vahvuus, että rannan puolella rakennusten välit ovat suuret ja maisema on hyvinkin vihreää. Kruunu & laavussa rakennukset ovat lähempänä toisiaan, mutta toisaalta etäisyyttä kävelijöiden suosimaan rantareittiin on enemmän. Molempien ehdoton vahvuus on se, että suunnitelmat ovat muuntautumiskykyisiä. Molemmat on hyvin ammattimaisesti laadittu.
Mitä esillä olevat vaihtoehdot tarjoavat kaikille kaupunkilaisille?
Viuhkassa on aukio suojeltavan sairaalasiiven pohjoispuolella sekä kaikille avoimet maisemaportaat. Kruunu & laavussa kulttuuriaukioon liittyvä galleria- ja muiden tilojen muodostama niin sanottu “pohjoinen Kaapelitehdas”, jossa tarjoutuu kulttuuritoimijoille myös työskentelytiloja.
Rantareitti säilyy molemmissa suunnitelmissa julkisessa käytössä. Nyt esillä olevia vaihtoehtoja on kehitetty asukaspalautteen perusteella niin, että rantareitti voi toisessa suunnitelmassa säilyä kokonaan entisellä paikallaan ja toisessakin likipitäen.
Miksei aluetta säilytetä terveyskeskustarkoituksiin, vaan haluttiin sijoittaa terveyskeskustoiminnat vuokratiloihin?
Yksi keskeinen syy on liikenteellinen saavutettavuus. Tämä ei ole paras mahdollinen sijainti terveyskeskukselle. Toinen syy on se, että kaava-alueella on sr-1 -merkinnällä suojeltu sairaalarakennus. Jos sitä alettaisiin kunnostaa kaupungin toimesta, kunnostaminen tulisi melko kalliiksi ilman asuntotuotannon tarjoamia tuottoja. Molemmat jatkoon valitut työt ovat sitoutuneet lunastamaan suojellun rakennuksen.
Mitä kaava-alueen punaiset pallerot ovat?
Säilytettäviä tai istutettavia puita.
Miten uuden asuinalueen asukkaiden autot saadaan mahtumaan alueelle? Tuleeko autopaikkoja maan alle vai pinnalle?
Noin kaksi kolmannesta autopaikoista on maan alla molemmissa suunnitelmissa.
Onko arvioitu tai onko laskelmia siitä, kuinka paljon kaupunki joutuu satsaamaan Sairaalanniemeen ennen kuin sinne voidaan rakentaa? Kuinka paljon alueesta voitaisiin saada tuloja?
Tästä on tehty arvioita, ja ne laitetaan luonnosvaiheen jälkeen taulukkoina nähtäville. Karkeasti arvioituna alue voisi tuottaa kaupungille 3,9 miljoonan euron maavuokratulon 20 vuoden aikana, eli noin 200 000 euroa vuosittaista tuloa. Arviossa rakennusoikeuden hintana on käytetty maltillista 300 euroa/kerrosneliömetri, josta maankäyttösopimusten yleisen käytännön mukaisesti tuloutuu kaupungille 50 prosenttia.
Rovaniemellä ei ole pakottavaa tarvetta uhrata viimeistä saavutettavaa virkistysaluetta. Kerrostalojen takapihat eivät ole virkistysalue, ja kokemus rakentamisesta täällä osoittaa, että luonto ja puut aina raivataan betonin alta. Tiivistäminen tuo valtavan määrän autoliikennettä alueelle, enemmän kuin terveyskeskus koskaan sinne toi. Asuntopulaa ei keskustassa ole mutta pula luonnosta on.
– Tähän sanoisin yleisesti, että Rovaniemi on onneksi kasvava kaupunki, ja kyllä meille on tulossa asukkaita. Ekologisinta on rakentaa olemassa olevan infran lähelle. Jos kaupunki rakentaisi aina uusiin suuntiin, niin rakentaisimme aina lisää infraa. On selvää, että alueelle tulee myös autoja, mutta olen aika häkeltynytkin siitä, että tässä suunnitellaan parkkipaikkoja maan alle, kun esimerkiksi etelässä parkkeja ei helposti saada maan alle. Olen samaa mieltä siitä, että alueita pitää myös säilyttää ja erityisesti rannat pitää kokonaisuutena miettiä, mutta kaikkia rantoja ei voida säilyttää. Mielestäni tässä esitetään laadukasta ympäristöä, mutta ymmärrän, että tähän liittyy mielipiteitä, kaupunginjohtaja Vainio vastasi.
Onko meillä todistettavasti noin suuri puute asunnoista?
Asemakaavoitusta tehdään pidemmällä perspektiivillä. Siinä nähdään, että Rovaniemi kasvaa. Todellisuus tilastojenkin mukaan on, että Rovaniemi kasvaa. Asuntotonttien tarve on todellinen.
Voidaanko Airbnb:tä suitsia muuten kuin perustettavien asunto-osakeyhtiöiden toimesta? Muuten 500 asukasta ei liene realistinen.
Yksilön omistussuoja on niin vahva, että vuokraaminen airbnb-käyttöön voidaan kieltää vain yhtiöjärjestyksessä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin pitäisi tehdä muutoksia, jotta viranomaiset voisivat puuttua asiaan. Sairaalanniemen asuntopohjasuunnitelmiin kannattaa tutustua kaavatorilla Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla.
Huomioidaanko kaavassa sosiaalista asuntotuotantoa ollenkaan?
Asemaavoissa kaavamerkeillä ei voida taata tiettyä omistusmuotoa. Omistusmuoto määritellään kilpailutöiden asuntopohjissa. On keskusteltu, että 10-20 prosenttia rakennuksista voisi olla sosiaalista asuntotuotantoa. Nykyään kaupungit eivät enää itse rakenna vuokrakohteita.
Asukkaasta tuntuu pahalta, kun tällainen alue uhrataan. Tämän jälkeen ei ole enää aluetta, jossa keskustassa asuva voi virkistyä. On vaikea uskoa, että Rovaniemi laajenisi niin paljon, että tällaisia määriä ihmisiä pitää aina asuttaa uusille paikoille. Tätä tuntuu kipeältä ajatella ja tätä on vaikea käsittää. Nyt ollaan historiallisesti Rovaniemen herkimmillä alueilla.
– En ollenkaan vähättele ihmisten tunteita. Muutos on varmasti kipeä, kun toimitaan vanhalla maisema-alueella. Mutta tämä kaavaprosessi on tosiaan lähtenyt liikkeelle jo vuonna 2017. Kaikki tunteet ovat luonnollisia. Kävelyreitit rannoilla ovat todella tärkeitä, ja myös niitä pitää kehittää. Nyt esillä olevissa suunnitelmissa esimerkiksi rannan kävelyreitti säilyy lähes ennallaan, Vainio summasi.
Näistä asioista olisi ollut oleellista keskustella jo vuonna 2017. Nyt erilaisten luonnosten esittelyssä ei lohduta yhtään, että valittujen kahden vaihtoehdon puolustamiseksi esitetään toisten ehdotusten olevan vielä kauheampia.
Luonnoksista voi antaa virallisia palautteita kaupungin kirjaamoon. Kehitämme osallisuutta ja mitä varhaisemmin pääsemme jatkossa vuorovaikutukseen, sitä parempi.
Kyseessä on Rovaniemen keskustan arvokkain alue. Tästä ei ollut edes kaavaa olemassa, kun tämä annettiin rakennusyhtiöille. Minulla tulee tästä mieleen rakenteellinen korruptio. Minusta tilanne tulee palauttaa lähtöpisteeseen. Alue pitää säilyttää meille keskikaupungissa asuville kaupunkilaisille.
– On aika reippaasti sanottu, että tässä olisi kyse korruptiosta. Kumppanuuskaavoitus on yleisesti käytössä kaupunkien kaavoituksessa. Tässä mallissa kaupunki saa pohdittavaksi erinomaisia vaihtoehtoja. Jos olisi päätetty, että kaupungin oma kaavoitus lähtee tekemään tätä, emme olisi saaneet niin monia vaihtoehtoja. Kyllä rakennusliikkeet ovat mahdollistaneet sen, että keskustelemme näistä vaihtoehdoista. Lähtökohta on, että haemme yhdessä mahdollisimman hyvää vaihtoehtoa. Prosessi on edennyt tähän pisteeseen demokraattisella päätöksenteolla, Vainio vastasi.
Niin, mutta osallisuus on tuotu prosessiin jälkeenpäin.
Kaavoitus lähtee kaupunginhallituksesta ja siitä rakennuspaineesta, joka kaupungilla on. Osallisuus on sitä, että pyritään mahdollisimman avoimesti kuulemaan teidän asukkaiden mielipiteitä. Varsinainen kaavoitusprosessiin liittyvä kuuleminen on aloitettu vasta nyt, kun kaava on tullut vireille. Asukkaiden mielipiteillä on ollut vaikutusta jo nyt esillä oleviin luonnoksiin, muun muassa rantareitin osalta. Kehitämme osallisuutta kuitenkin jatkuvasti.
Onko kerrosneliöiden määrä nyt lyöty lopullisesti lukkoon, vai onko vielä mahdollista toivoa, että se esimerkiksi puolittuisi?
– Lukkoon ei ole lyöty mitään, ennen kuin kaikki on lyöty lukkoon. Mutta voidaan toki laskea, että jos osa rakennusalasta otettaisiin pois, niin mitä se tarkoittaisi puiston kannalta, kertoi Hintsanen.
Eli mielipiteisiin voi jättää tällaisiakin toiveita?
Kyllä.
Suunnitelmissa aiemmin ollut Sairaalanniemen laajennus näytti kivalta. Mutta onko se pyyhitty pois, kun kaikki rakennukset mahtuvat nykyiseen tilaan? Onko niemeen tulossa mahdollisesti venepaikkoja?
Niemen jatke on tällä hetkelle rajattu kaavaluonnoksista kokonaan pois. Asuinkortteli on siis toteutettavissa niemellä tai ilman, samoin rannan virkistysalue. Luonnoksissa on esitetty, että rantaan tulisi venepaikkoja ravintolakorttelin tarpeisiin.
Liikennejärjestelyt ovat ihan käsittämättömät ja epärealistiset, kun kaikki kulku virkistysalueille ja kerrostalojen pysäköintihalliin on laitettu pienen Jyrhämänkujan kautta. Se on täysin riittämätön toimintoihin, jotka on suunniteltu alueelle. Ovatkohan suunnittelijat edes käyneet paikan päällä katsomassa?
Suunnittelijat ovat käyneet alueilla lukuisia kertoja. Jyrhämänkuja on normaalin levyinen katualue. Arvioiden mukaan tien kautta kulkisi aamuisin ja iltapäivisin noin 200 autoa. Tällaisen liikennemäärän on laskettu mahtuvan Jyrhämänkujalle hyvin.
Kaupunkilaisten osallistaminen suunnittelussa ei toteudu verkko-tapaamisen kautta. Jos suunnitelmat etenevät, korona ei saa olla este sille, että asukkaat voivat yhdenvertaisesti osallistua kaavan esittelyyn.
Tämä etätapaaminen on yksi kokeilu osallisuudesta ja keräämme tilaisuudesta myös palautetta. Materiaalit ovat nähtävissä kaupungin verkkosivujen lisäksi Osviitassa kauppakeskus Rinteenkulmassa. Lisäksi Osviittaan on tulossa 3D-pienoismallit, joihin voi tutustua. Tiedotamme asiasta kun pienoismallit ovat saapuneet.
Onko suunnitelmissa otettu huomioon tulva-asiat? Entä suunnitelma rakentaa ravintola jätevesipumppaamon viereen? Eikö pumppaamosta tule hajuhaittoja?
Tulva-asia on huomioitu suunnitelmissa. Laavun alueelle on tarkoitus tuoda täytemaata niin, että jatkossa tulva ei ole nykyisenkaltainen uhka. Pumppaamosta voi tulla hajuhaittoja, mutta ne ovat varmasti ratkaistavissa, jos ravintolasuunnitelma etenee.
Toisessa versiossa näkyi rannassa sauna. Onko alueelle mahdollisesti suunniteltu myös muita palveluita, jotka olisivat kaupunkilaisten käytettävissä?
Rantaan on suunniteltu liiketontti, johon molemmissa vaihtoehdoissa on esitetty erilaisia toimintoja. Esimerkiksi sauna ja ravintola sekä talviuimapaikka löytyvät suunnitelmista.
Toivottavasti pysymmekin kasvussa myös tulevaisuudessa, yksi tärkeä houkutin tulla ja pysyä täällä on tarjota asuntoja hyviltäkin paikoilta. Toivottavasti tähän kytketään myös Koskenrannan ranta-alueen kehittäminen jo aikaisemmin laadittujen suunnitelmien pohjalta ja saadaan kaunis kaupunkiympäristön rantareitti Arktikumilta Kirkkolammelle.
– Kävelyreitit rannoilla ovat todella tärkeitä, ja rantoja pitää tarkastella kokonaisuutena, kaupunginjohtaja Vainio kertoi.